0

Kategoria: Art & Exhibitions

KIRJAIMET KERTOVAT – Kokemuksia taideprojektin toteuttamisesta ja kulttuurien kohtaamisista Grand-Popossa

Teksti: Eeva Honkanen ja Kastehelmi Korpijaakko

Grand-Popon koulu. Kuva: Kastehelmi Korpijaakko
Grand-Popon koulu. Kuva: Kastehelmi Korpijaakko

”Kuka piirtää linnun parhaiten” kysyy rehtori koululuokassa ja oppilaat tekevät työtä käskettyä. Luokan eteen riviin valikoituu ryhmä ylpeitä oppilaita, jotka ovat piirroksillaan ansainneet paikkansa taideryhmässämme.

Toteutimme beniniläiseen ja suomalaiseen kulttuuriin liittyvän taideprojektin Grand-Popossa. Kuvataideopettajina meille tuntui luonnolliselta ideoida teini-ikäisille oppilaille suunnattu taideprojekti, joka lisäisi yhteisymmärrystä eri kulttuurien kesken.

Meillä kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta taideopetuksen järjestämisestä suomalaisen koulujärjestelmän ulkopuolelta. Tulkin välityksellä toimiminen toi haasteita vastavuoroisuuteen oppilaiden ja opettajien kesken, projektin aikana pohdimme monesti tekemisen tarkoitusta ja saimme paljon kokemusta opetuksen organisoinnista vieraassa kulttuurissa.

S niin kuin sisu

Projektin toteuttaminen alkoi ennen matkaa Beniniin Keravalla Sompion yläkoulussa Eeva Honkasen kuvataideryhmissä. Jokainen oppilas sai valita kirjaimen, jonka ympärille rakennettiin kollaasin keinoin kuvitus. Kirjaimet innostivat oppilaita viestimään kuvilla erilaisia asioita suomalaisesta kulttuurista. Esimerkiksi salmiakki, sisu, ja sauna olivat suosittuja aiheita S-kirjaimen ympärille koottuina. Moni oppilas ilahtui myös ideastamme päivittää kuvia projektin omaan Instagram-tiliin, jonka kautta kuvien syntymistä ja projektin etenemistä oli mahdollista seurata molemmista maista.

Kumpikaan meistä ei puhu ranskaa, joten tiesimme jo etukäteen kielimuurin tuovan projektiin omat haasteensa. Toisaalta otimme kirjaimet ja sanat kuvien lähtökohdiksi juuri tästä syystä: löytääksemme kommunikoinnin kohtia beniniläisten oppilaiden kanssa.

Taidetuokiot Grand-Popossa oli alun perin tarkoitus toteuttaa samoin kuin Suomessa. Toimme mukanamme suomalaisten oppilaiden tekemät teokset ja ajatuksena oli, että grandpopolaiset nuoret kertoisivat ja kirjoittaisivat niistä keksimiään tarinoita. Näin olisi mielenkiintoista tarkastella kuvia eri kulttuurin näkökulmasta.

Koska Beninin peruskouluissa taideopetus on hyvin vähäistä tai mallipiirustukseen perustuvaa, jäivät Grand-Popossa keskustelut kuvista vain yksisanaisiksi ajatusten vaihdoiksi. Oppilaat eivät olleet tottuneet keskustelemaan kuvista tai niiden merkityksistä.

Lisäksi kirjoitustaito vaihteli eri-ikäisten oppilaiden kesken suuresti. Ranska on oppilaille vasta toinen äidinkieli paikallisen minan kielen jälkeen eikä väärinymmärryksiltä ja haasteilta vältytty. Esimerkiksi paikalliseen elämänmenoon ja kulttuuriin liittyvien ranskankielisten sanojen keksiminen oli oppilaille haaste. Millä kirjaimella lintu alkaakaan? Entä meri? Todettuamme kielelliset haasteet panostimmekin enemmän tekemiseen kuin puhumiseen ja siitä oppilaat nauttivat!

Opetustuokio Lissa Gbassassa. Kuva: Emmi Holm
Opetustuokio Lissa Gbassassa. Kuva: Emmi Holm

Kuvan tekemisen ilo

Miksi toteuttaa kuvataidetuokioita oman residenssityöskentelyn lisäksi? Kuka tästä hyötyy? Onko projektillamme mitään annettavaa grandpopolaisten elämään? Näiden kysymysten kanssa teimme usein tuttavuutta projektin aikana.

Päällimmäiseksi jäi kuitenkin huojennus. Osallistuvat lapset nauttivat selvästi työskentelystä erilaisten materiaalien ja kuvanteon ongelmien parissa. Kuvan tekemisen ilo välittyi työskentelyn edetessä ja valmiiden töiden äärellä. Se ilo on samaa kulttuurista riippumatta: pieniä onnistumisen kokemuksia ja oman näköisen maailman luomisen taikaa.

Valitsemamme kollaasitekniikka vaati useita vaiheita: pohjavärin työstöä, kuvamateriaalin valintaa ja sommittelua, piirtämistä ja kokeilua. Oppilaiden ilonhetket liittyivät selvästi maalin levittämiseen ja väreistä nautiskeluun, piirustusvaiheen onnistuneisiin ratkaisuihin ja oivalluksiin. Monien välineiden käyttö oli nuorille uusi kokemus; esimerkiksi vesivärien ja vahaliitujen käytöstä syntyi monia riemukkaita hetkiä. Rinnakkain esille asetettuina keravalaisten ja grand-popolaisten lasten työt kertovat kuvanteon haasteista ja iloista molemmilla mantereilla, arjen havaintojen yhtäläisyyksistä ja eroista.

Ilo oli myös meidän puolellamme, sillä opetustuokioiden kautta saimme viettää aikaa paikallisten lasten kanssa sekä kokea rikastavamme hiukan paikallisten ihmisen elämää.

Pohjavärin maalaushetki. Kuva: Eeva Honkanen
Pohjavärin maalaushetki. Kuva: Eeva Honkanen

Yksittäisistä projekteista pysyväksi toimintamuodoksi

Grand-Popon koululaisilla on keskiviikkoisin lyhyt koulupäivä. Se tarkoittaa, että keskiviikkoiltapäivät ovat hyvä mahdollisuus taideopetukseen tavallisen koulutyön ulkopuolella. Jotta useammat oppilaat saisivat nauttia kuvanteon tai muun taidetoiminnan iloista, näistä keskiviikko-iltapäivien taidetuokioista toivoisi muodostuvan jokaviikkoisia. Oman projektimme kohdalla huomasimme, ettei yhteistyöhön Villa Karon ja lähikoulun välillä ole vielä vakiintuneita käytäntöjä vaan jokainen projekti mietitään, perustellaan ja organisoidaan tapauskohtaisesti.

Taidetoiminnan kehittämiseksi pysyvien käytäntöjen luominen olisi mielestämme jatkossa tärkeää. Toivoisimme, että yhteistyö sujuisi mutkattomasti ja koulutiensä varrella jokaisella lähikoulun oppilaalla olisi mahdollisuus osallistua ainakin kerran taidetoimintaan Villa Karossa. Näin jokainen oppilas voisi luottaa vuoronsa tulevan eikä lintupiirrosten taidokkuus enää olisi ainoa portti osallistumiseen. Pysyvät käytänteet kannustaisivat myös stipendiaatteja kouluyhteistyöhön.

Lintupiirroksia liitutaululle. Kuva: Kastehelmi Korpijaakko
Lintupiirroksia liitutaululle. Kuva: Kastehelmi Korpijaakko

Villa Karon Lissa Gbassa on upea tila erimuotoisten taidehetkien toteuttamiseen. Kuvataideopetuksen kannalta tarkat tiedot materiaalien saatavuudesta olisivat stipendiaateille tarpeen. Pienet asiat, kuten saksien lukumäärä, voivat vaikuttaa työskentelyn sujuvuuteen paljon. Me toimme työskentelymateriaalit mukanamme ja lahjoitimme ne projektin päätteeksi koulun käyttöön.

Letters & Stories

Olemme iloisia, että saimme mahdollisuuden toteuttaa taideprojektin oman taiteellisen työskentelymme ohella Grand-Popossa. Kaikki ei mennyt niin kuin olimme aluperin suunnitelleet, mutta sitäkin suuremmin koimme onnistumisen tunteita työskentelyn edetessä. Loppujen lopuksi taideprojektista muotoitui erittäin toimiva opetusalusta jatkossakin eri kulttuurien välisiin yhteistyöprojekteihin.

Grand-popolaisten ja keravalaisten nuorten töistä ripustettu yhteisnäyttely Lissa Gbassassa todisti viimeistään sen, että onnistumisen ilo ei koskenut pelkästään meitä opettajia. Näyttelyn avajaisissa oppilaat esittelivät ylpeästi omia teoksiaan ystävilleen ja kilpailivat leikkimielisesti siitä, kuka on tehnyt parhaan työn.

Näyttelytunnelmaa Lissa Gbassassa. Kuva: Kastehelmi Korpijaakko
Näyttelytunnelmaa Lissa Gbassassa. Kuva: Kastehelmi Korpijaakko

Grandpopolaisten lasten työt matkasivat mukanamme takaisin Suomeen ja ne tulevat esille Sompion kouluun loppukeväästä 2015. Oppilaiden töitä voi ihailla myös Instagramissa nimellä @LETTERSSTORIES

Oppilaiden valmiita kollaasitöitä. Vasemmalla: Victor, 12 vuotta, Grand-Popon koulu. Oikealla: Aino, 7A-luokka, Sompion koulu, Kerava
Oppilaiden valmiita kollaasitöitä. Vasemmalla: Victor, 12 vuotta, Grand-Popon koulu.
Oikealla: Aino, 7A-luokka, Sompion koulu, Kerava

Environ sielu OBOUBE BLANCHARD DJOSSOU


blanchard_web
Villa Karon ympäristöprojekti Enviroa luonnontieteiden maisteriopintojensa ohella koordinoinut Blanchard Djossou on omien sanojensa mukaan omistautunut ”kestävälle maataloudelle luonnon suojelemiseksi Jah’in hengessä”. ”Kuin matkustaja, jonka täytyy matkalle lähtiessään valita päämääränsä” hän kertoo tienneensä pienestä saakka tahtovansa vaikuttaa elämän tasapainoon maan päällä.

Kiinnostus lähti liikkeelle terveysongelmista, joita esiintyi lähipiirissä. Yleensä perheitä runtelivat epidemiat ja hygienian puute. Opettaja-isän mukana perhe muutti ympäri Beniniä ja Blanchard pääsi sisaruksineen tutustumaan kotimaansa kaikkiin osiin. Seurauksena tästä karttuivat maantuntemus ja  kielitaito. Grand-Popossa puhumansa minankielen lisäksi Blanchard puhuu muun muassa xwlaa, xwélaa, saxwèa, fonia, gounia, aîzoa, adjaa.

ENVIRO-projektin ja opiskelujensa ohessa toimelias mies pyörittää järjestöä nimeltä « Valorisation Agricole – VA ». Viimeisen kolmen vuoden ajan Blanchard on toiminut jätehuoltojärjestelmien parissa Beninissä, muun muassa Cotonoussa ja Torissa. Maisteriopintojensa puitteissa hän on työskennellyt myös puutarhaosuuskuntien ja kompostointiin liittyen Houéyihossa. 

Ennen Enviroa Blanchard on ollut monenlaisessa ympäristötoiminnassa mukana. « PETITS PRINCES »- järjestössä, hän on työskennellyt alueellisten kehityshankkeiden parissa (mm.  ravitsemus,  maatila- ja kulttuurihankkeissa). Possotomén Tarinankertojien kerhossa (Le Club des conteurs de Possotomé) Blanchard on ollut kirjoittamassa nuortenkirjaa nimeltä « ZINSOU JA SAGBO ». ECO-BENIN- järjestön ympäristökerhossa, Blanchard on toiminut Possomén kaupungin siistinä pitämiseksi ja nykyisessä VALORISATION AGRICOLE-yhdistyksessään hän tekee ympäristötyötä Possotomén ja Akodehan koulujen kanssa.

Rakkaudesta luontoon kertoo myös Blanchardin Aux Bonheurs de Dan-yhdistyksen tiluksille perustama permakulttuuriin pohjaava luomuviljelmä Gboviéssa.

Blanchardille, olemassaolon tasapainossa on mitä suuremmissa määrin kysymys luonnon ja ihmisen välisestä suhteesta.

Lue lisää Blanchardin ENVIRO-projektia varten perustaman kasvimaan ja kompostin kehitysvaiheista täältä.

 

blanch_2
Workshop / atelier compost

ENVIRO-projektin kasvimaan ja kompostin vaiheita

ENVIRO-projektia varten Grand-Popoon perustettiin kasvimaa ja komposti demonstroimaan biojätteiden hyötykäyttöä. Kierrätys- ja käsityöviikonlopun työpajoissa Blanchard Djossou opetti kuiva- ja nestekompostin tekemistä ja kertoi niiden hyödyistä. Osallistujat puutarhan kasveista tehdyt säkkiviljelmät mukaansa.

 

ENVIRO-työpajat 10-11.5.2014

 

Muovijäte workshop – muoviroskasta mattoja!

Muovijätetyöpajassa muoviroskasta kudottiin mattoja, tehtiin köysiä ja käytiin läpi muita uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Työpajasta vastasivat paikallinen taiteilija Richard Dinosaure ja suomalaisen kuvataiteilija Johanna Havimäen kanssa muovipussikudontaan keväällä perehtyneet paikalliset naiset Sylvie HOUNNOU ja Ayaba KOUKPLO. Työpajan tunnelmaa nostattivat Richardin ja lasten yhteislaulut muovin ympäristöhaitoista ja huudot muovin käytön vähentämiseksi. Osallistujat saivat kuulla muovin käytön ympäristöhaitoista ja sen hävittämiseen liittyvistä terveydellisistä ongelmista. Richard kertoo kuinka muovipussit estävät veden imeytymistä maaperään pahentaen tulvia ja kuinka muovipusseissa myydyt kuumat ruoat ovat terveydelle haitallisia. Tärkeintä on vähentää muovipussien käyttöä ja kierrättää nykyiset pussit!

at_plastique
Batiikki / kangas työpaja – Ei muovipusseja vaan kangaskasseja!

Batiikkityöpajassa painettiin kestokasseja cotonoulaisen taitelija Gabin AYOHOUANNONin johdolla ympäristönsuojelusloganein varustettuina. Kaikki osallistujat painoivat itselleen kassit ja lopuista kankaista ompelutettiin kangaskasseja torimyyjille jaettavaksi. Torilla kassit olivat menestys, niiden mukana kulki viesti kestävyydestä. Jos muovipusseista halutaan eroon, on niille oltava vaihtoehto, jolla ostokset saadaan kannettua kotiin!

at-bat

Marionettityöpaja – sekajätteestä käsinukkeja ympäristövalistukseen!

Grand-Popon Céntre Académique des Arts Africains et d’Écoutes’n poppoo Leutamini ADJANOHUNUN, Aboudoulaye BOUBÉn ja Johnny Dougnon ABOTSIn  vetämässä marionettityöpajassa opeteltiin marionettien tekemistä kierrätysmateriaaleista. Työpajassa valmistuneilla nukeilla on erityistehtävä ENVIRO-projektissa. Nukkeja hyödynnetään Grand-Popon yläasteen ympäristökerhossa ja muussa projektiin liittyvässä ympäristövalistuksessa.

at-mar

Biojäte/kompostointityöpaja – biojätteistä puhdasta multaa ja lannoitetta oman ruoan viljelyyn!

Biojätteeseen liittyvää työpajaa veti ENVIRO-projektin koordinaattori Oboubé Blanchard DJOSSOU. Ympäristö- ja ravitsemustieteitä, sekä luomuviljelyä opiskellut Blanchard kertoi integroidun permakulttuurin ympäristöhyödyistä, opetti neste- ja kuivakompostin tekoa sekä jakoi osallistujille viljelypusseja ENVIRO-projektin puutarhassa kasvattamistaan taimista. Multana käytettiin niin ikään taimitarhassa kotitalousjätteestä tuotettua kompostiainesta.  Osallistujajoukko koostui paikallisen AMAZONE-järjestön jäsenistä sekä muista asiasta kiinnostuneista, niin Grand-Poposta kuin sen ulkopuoleltakin. Blanhard kertoi myös konventionaaliseen maatalouteen liittyvistä ympäristö- ja terveysongelmista. Osallistujat lähtivät kotiin pussipuutarha kainalossaan – tai päänsä päällä. Ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita ovensuussa viljellyt tomaatit, yrtit ja chilipaprikat tarjoavat helpon pääsyn puhtaaseen ruokaan ja tarpeellisiin hivenaineisiin niillekin perheille, joilla ei ole rahaa vihanneksiin tai omaa viljelypalstaa.

at-bio

Metallityöpaja — Peltipurkeista öljylamppuja!

Comélaisen metallisepän Albert TOESSIn valvovan katseen alla 22 osallistujaa perehdytettiin öljylampunteon saloihin. Öljylamppuja käytetään Beninissä yleisesti valaisemaan nopeasti laskeutuvien iltojen sysisynkkyyttä. Lamppujen valokeilat Grand-Popon raitilla sulkevat sisäänsä katumyyjien tarjonnan: banaanimunkit, maissintähkät, pikkukalat ja muut herkut. Useampi innostuneista osallistujista haaveilee nyt oman lamppupajansa aloittamisesta…

at-metal

Lasityöpaja – Vanhoista pulloista lasihelmiä!

Maailmalla tunnettu ghanalainen lasihelmitaiteilija ”CEDI” Nomoda Djaba saapui Grand-Popoon mukanaan perheensä vuosisatainen helmenvalmistusperintö ja kassillinen lasihelmiä. Cedi kertoi kuinka kierrätyslasista saadaan helmiä sulattamalla lasimurskaa termiittikeosta rakennetussa uunissa, ja lasityöpajan osallistujat tekivät värikkäistä helmistä itselleen koruja. Toreilta tuttujen helmien valmistustapa herätti suurta hämmennystä ja osallistujat jäivät odottamaan Cedin uutta vierailua, jossa päästäisiin tutustumaan valmistusprosessiin käytännössä.

at-perle

Teksti: Blanchard Djossou, Maikki Salmivaara
Kuvat: Maikki Salmivaara