0

Month: December 2014

Environ sielu OBOUBE BLANCHARD DJOSSOU


blanchard_web
Villa Karon ympäristöprojekti Enviroa luonnontieteiden maisteriopintojensa ohella koordinoinut Blanchard Djossou on omien sanojensa mukaan omistautunut ”kestävälle maataloudelle luonnon suojelemiseksi Jah’in hengessä”. ”Kuin matkustaja, jonka täytyy matkalle lähtiessään valita päämääränsä” hän kertoo tienneensä pienestä saakka tahtovansa vaikuttaa elämän tasapainoon maan päällä.

Kiinnostus lähti liikkeelle terveysongelmista, joita esiintyi lähipiirissä. Yleensä perheitä runtelivat epidemiat ja hygienian puute. Opettaja-isän mukana perhe muutti ympäri Beniniä ja Blanchard pääsi sisaruksineen tutustumaan kotimaansa kaikkiin osiin. Seurauksena tästä karttuivat maantuntemus ja  kielitaito. Grand-Popossa puhumansa minankielen lisäksi Blanchard puhuu …

Lue lisää

M ENVIRO, Oboubé Blanchard DJOSSOU

blanchard_web le 11 juin 1987 d’un père instituteur et d’une mère commerçante, Oboubé Blanchard DJOSSOU est un béninois. Ingénieur agro-nutritionniste et titulaire d’un maîtrise en sciences de la vie et de la terre(ès-sciences naturelles), il est actuellement le directeur exécutif de l’organisme « Valorisation Agricole – VA » et a coordonné le Projet Enviro de la villa karo en 2013-14 au Bénin.

À l’image d’un voyageur, il faut choisir dès le départ sa destination. Ainsi dès son bas âge, il …

Lue lisää

Le vodun et la gestion durable des ressources naturelles 

Quelques interdits endogènes pour la gestion durable des ressources naturelles !

  1. Certains adeptes de vaudou ne mangent pas des races de poissons et de crustacés comme le silure noir (Clarias sp)
  2. L’interdiction de l’utilisation des filets à mailles fines “mandovi” et “Gbagba-Loulou”, l’enlèvement des barrages à nasses « xa » et des akadja du chenal Ahô, une auto surveillance de l’utilisation d’instruments prohibés
  3. A Akodéha, un village lacustre du lac Ahémé, il n’y a pas d’activités de


Lue lisää

Huomioita vodunista ja luonnonsuojelusta

Vuosikymmenten saatossa luonnon monimuotoisuuden suojelemisen logiikka on muotoutunut voduniin liittyviksi säännöiksi ja kielloiksi. Ahémé-järvellä suhtautuminen luonnonvaroihin ja niistä huolehtiminen, pohjaavat pitkälti väestön tottumuksiin. Pédahojen, xwlojen ja sahouèn sosiokulttuuriset luonnonvarojenhallinnan mallit hakevat inspiraationsa tiettyjen vodun-jumalten (Avlékété, Adikpo, Kpinsou, Dagbohonsou, Tohagogossou Kouffo-aho, Yètè, Gboclo) yliluonnollisiin voimiin liittyvistä uskomuksista, riiteistä ja kielloista. Luonnonvarojen hyödyntämistä sääteleviä perinteisiä kieltoja noudatetaan, kun esimerkiksi järven tuotannossa tapahtuva lasku ja hukkumiskuolemat voidaan tulkita johtuvaksi kieltojen ja tabujen rikkomisesta. Jotta kalastuksen kestävyys voidaan turvata, on sosiologisia fundamentteja ja suhtautumista …

Lue lisää