Après le Projet Enviro en 2013-14, Le Centre Culturel Finno-Africain (Villa Karo) initie en fin d’année 2015 ‘’Initiatives Enviro – Grand-popo, plage propre’’ qui consiste en une gestion participative des plages de Grand-popo par les communautés riveraines elles-mêmes. Pour lancer cet évènement, le consultant maison en Développement Durable DJOSSOU Oboubé Blanchard a été reçue en résidence à la Villa Karo du 03 au 21 Septembre 2015.
Pendant son séjour, Il a aidé à la planification de l’évènement et il a sensibilisé les pêcheurs qui vivent sur les plages de Grand-popo. On entend par vivre : Dormir, travailler et faire d’autres besoins quotidiens. Ces sensibilisations ont visé trois grands groupes de pêcheurs de Aguin-Nin. Il s’agit des groupes de Kakpo, de Watchétché et de Francis. Quelques jours après d’autres groupes de pêcheurs ‘’ les spécialistes de Tohounga’’ ont adhérer à l’évènement. De même que des groupes composés de simples usagers de la plage à savoir : le groupe Déka-évé composé de jeunes artistes et artisans.
Ces pêcheurs profitent de leurs jours de repos pour nettoyer une bande de 200 à 500 m linéaire. ces jours de repos où il est interdit de pêchés s’appelle ‘’ gratin’’. Ce jour est intimement lié à la tradition vodoun qui facilite une gestion rationnelle des ressources aquatiques naturelles.
La plage le jour de ”gratin”
Cette première édition prendra fin dès la première semaine du mois de novembre 2015 et coïncidera avec l’anniversaire de création du Centre Culturel Finno-Africain. La meilleure équipe qui assure régulièrement le nettoyage des plages recevra 100.000 Fcfa + des équipements de nettoyage (râteaux, gants, poubelles…).
Avec « INITIATIVES ENVIRO », soyons des Eco-citoyens !!!
Blanchard Djossou
M. Djossou est un spécialiste de l’environnement du Bénin et le coordinateur du projet Enviro
Kirjallisuusagenttini, kokenut Afrikan kävijä, opasti ennen matkaani Beniniin: ”Jos matkalaukussa on tilaa, vie mukanasi kuivamuinaa, jos haluat tehdä välillä itse ruokaa. Siten saat vähän vaihtelua.”
Hän kertoi, että paikallisten ”ruokakauppojen” (olin kuulevinani lainausmerkit hänet selostuksessaan) hyllyillä ei ole välttämättä paljon tavaraa. Sain tietää myös, että jos löydän pussillisen spagettia, se voi olla kalliimpi kuin Suomessa.
En tietenkään uskonut häntä. En ottanut mukaani edes ruisleipää, jota kannattaa muuten pakata laukkuun, jos haluaa syödä muuta kuin patonkia. Vinkki 1: Villa Karossa on pakastin, jossa ruispaloja voi säilyttää.
Grand-Popon pääkadun varrella on useita katukeittiöitä, joista osa avautuu aamuisin, osa päivisin ja osa iltaisin. Jokaisessa niissä tarjotaan jokaisena päivää pääsääntöisesti samaa ruokaa. Vinkki 2: Lounaan hakemista ei kannata pitkittää paljoa yli puolenpäivän, sillä kahden maissa lounaspaikkojen padoista on ruoka loppu.
Aamulla ja illalla saa muutamasta kojusta makeaa, sitruunalla maustettua maissipuuroa ja sen kanssa uppopaistettuja palleroita, jotka muistuttavat munkkeja ilman sokerikuorrutetta. Hinta 100 CFA. Yleisin katukeittiön menu on lienee valkoinen akassapallero, tomaattikastiketta ja ruotoinen kalanpala. Hinta 200 CFA. Samaan hintaan saa nopeammin haarukoitavaa ns. mättöruokaa eli spagettia, riisiä tai papumuhennosta tai kaikkia niitä sekaisin. Ja chilisoosia tietysti sekaan.
Jossain vaiheessa akassapallerot ja kalanpäät tai vaihtoehtoisesti pyrstö voivat käydä kyllästyttämään. Vinkki 3: Villa Karosta itään päin lähdettäessä toisesta katoksesta saa paikalliset makkaraperunat, rasvassa keitettyjä nakkeja sekä maniokkia ja jamssia. Nakit 100 CFA kappale, juurekset 50 CFA kappale.
Vinkki 4: Katukeittiössä on turha kysyä hintaa. On parempi kertoa, millä summalla ruokaa haluaa.
Mikäli stipendiaatti pitää kanasta, hänen on varauduttava siihen, että Grand-Popossa kana on oikeaa kanaa, kujilla vipeltävää vähälihaista ja sitkeää tyyppiä. Ei siis parissa viikossa teuraskuntoon lihotettua broileria. Vinkki 5: Kokonainen kana ei ole Grand-Popossa usean hengen annos. Sen kanssa taistellessa ja lihaa etsiessä ehtii nälkä tulla uudestaan.
Salaattia voi tulla ikävä. Yvette tarjoilee tosin joskus tonnikalasalaattia aamiaisella. Vinkki 6: Paternessa, mikäli löydätte sen, on listalla muutama eri salaatti.
Suurin ruokakauppa, josta kaiken lisäksi löytyy aina vaihtorahaa, sijaitsee noin kaksi kilometriä Villa Karosta Carrefouriin päin. Vasemmalla puolella tietä tuo rakennus hehkuu keltaisena. Se on ainoa paikka, josta olen löytänyt nakkeja. Juomia on kylmäkaapissa, sulatejuustoa hyllyssä. (Muuta juustoa kylästä ei saa paitsi pöllijuustoa tietullin kohdalta). Alkoholivalikoima on kylän laajin. Valmiita maustesekoituksia löytyy. Spagetti maksaa saman kuin Suomessakin.
Villa Karon pihakeittiössä stipendiaatti voi kokeilla luovuuttaan, ja loihtia Grand Popon perusraaka-aineista – tomaatti, sipuli, sitruuna, spagetti ja kananmuna – itse aterioita. Vinkki 7: Ota mukaan mausteita Suomesta, jos haluat höystää ruokasi muulla kuin suolalla ja chilillä.
Kalastajat nostavat verkon rannalla melkein jokaisena päivänä. Mikäli arvostat tuoretta kalaa, mene paikalle siinä vaiheessa kun kellojen ja laulujen äänet alkavat hiljentyä. Malttia tarvitaan. Kaupankäynti alkaa vasta, kun verkko on nostettu kokonaan vedestä ja viimeisetkin kalat on kahmittu naisten vateihin. Liikeneuvotteluja käydään kalastajien pomon kanssa. Hän on Ghanasta ja puhuu englantia. Vinkki 8: Kalalla, joka maksaa 1000 CFA, ruokkii kaksi. Kolmen tonnin kalasta syö kuusi. Kala fileiksi, paistaminen öljyssä, sitruunaa ja suolaa päälle. Viiden tähden illallinen.
Vinkki 9: Pizzaa jos mielit, pizzeria löytyy läheltä. Mutta älä mene sinne mielessäsi pizza, jollaisiin olet tottunut Euroopassa. Ajattele saavasi eteesi lämpimän piirakan.
Vinkki 10: Eurooppalaista tunnelmaa saat esimerkiksi l’Auberge de Grand-Poposta. Tilaa kallein annos, naudan pihvi. Et pety. Ensimmäisellä käynnillä hinta oli 5200 CFA, toisella kerralla 5600 CFA. Viiniäkin saat siemailla, karahvista edullisemmin kuin pullosta.
Ja lopuksi kaikkien vinkkien äiti: Grand Popon sympaattisin ravintola on kansankuppila La Légende. Aloimme kutsua sitä mukavien naisten paikaksi. (Ilman ironiaa ja sivumerkityksiä). Mukavien naisten paikassa spagetin tai coussoussin kanssa saa sardiineja, nakkeja tai joskus jopa katkarapuja tomaattisipulikastikkeessa. Hinta on aina 800 CFA, vaikka kastiketta tuodaan lisää. Annokset ovat suuria, ja jos loppuun asti ei jaksa, mukavat naiset murehtivat hetken ja pakkaavat sitten ruoan mukaan Villa Karon koirille Markukselle ja Paulalle. Mukavien naisten kasvoilta loistaa puhdas hyvyys. Kun käyt heidän luonaan kerran, menet uudestaan.
Je débarque à Grand-Popo le dimanche 10 août d’un après-midi ensoleillé. Depuis l’entrée de la Villa Karo, le centre cultuel Finno-Africain où je viens en résidence pour quatre semaines, j’aperçois M. Kwassi le Directeur, seul sous les arbres (les acacias) devant son ordinateur.
Les deux chiens Paula et Markus sont couchés l’un près de l’autre, m’observant venir avec curiosité.
M. Kwassi m’accueille avec son habituel sourire. Les bruits des vagues de la mer nous parviennent sans perturber notre conversation. J’avoue que c’est beaucoup plus agréable que les incessants klaxons des moto-taxi ou voitures “venues de France” de Cotonou.
Pour couper avec les trin-trins quotidiens, se reposer, réfléchir et surtout créer, Villa Karo est le coin idéal. Autour de nous c’est le vide, le calme règne en maître. J’ai comme bagages un sac à dos, un sac de sport vert citron, ma trousse à matériels de dessin et mon PC. J’ai aussi sur moi le dernier livre de l’écrivain Haïtien Dany Laferrière: “ L’Art Presque perdu de ne rien Faire”.
Georgette, chef programme etAlphonse, chef logistique l’administration
Après une heure de pause, Boubé, l’un des gardiens m’aide à déposer mes effets au premier étage du bâtiment central style Afro-Brésilien où se trouvent les dortoirs des résidents.
Boniface, assistant techniqueYvette, la cuisiniére
Il y a cinq grandes chambres aussi hautes qu’un magasin et chacune d’elles porte le nom d’un ancien roi d’Abomey. J’occupe la 2ème qui porte le nom du Roi Akaba. En attendant, Glele, Guezo, Behanzin et Agoliago attendent impatiemment leurs futures pensionnaires. Une semaine plus tard, M. Kwassi nous présente, moi et les trois infirmiers et médecins Finlandais à toute l’équipe de la Villa Karo.
Richard, le comptableLes jardiniers Edoh et Papa
Les gardiens Abdoulaye et BoubéAgathe, chargée de la propreté des chambres
Je suis en résidence à la Villa Karo pour réaliser une BD sur la vie d’une sclave popolaise du nom de (Damma) Madlena, basé sur la thèse de doctorat du Professeur Louise Sebro.
Mais toute ma recherche sur la documentation de cette dernière n’a malheureusement rien donnée. Aucune image de cette femme n’existe nulle part. Donc il me revient la lourde responsabilité de mettre sur ce nom un visage.
Recherche des personnages…
Pendant deux semaines, j’ai lu des documents, visionné des films sur l’esclavage comme Roots (Racines) de Marvin J. Chomsky et Amistad de Steven Spielberg avant de me mettre sur la réalisation du story bord qui est l’une des principales étapes pour la réalisation de cette BD sur Madlena…
Pour le reste, rendez-vous en Novembre pour l’exposition dans le cadre des festivités marquant les 15 ans de la Villa Karo…
Estrait du story board de la vie de (Damma) Madlena de Popo.
Mes sincères remerciements à toute l’équipe de la Villa Karo pour sa disponibilité pendant mon agréable séjour à Grand-Popo.
Hector Sonon
L’écrivain est un scénariste, caricaturiste et dessinateur de bande dessinée béninois.
For the past 3 months I have been conducting a needs assessment research of female health needs for my thesis project. Laurea University of Applied Sciences has been planning a health promotion project for Grand-Popo, and my research will form an important part of it. It is such an honor to be part of this project at my university. I am a nursing student, originally from Kenya. Before my trip, I had never travelled to another African country. At first, I underestimated my language and intercultural skills, and upon arrival, I felt very helpless and vulnerable. I was fortunate enough to have a dedicated translator who committed his time to assist me in achieving the goals of my project despite he himself was not in good health. My integration into the community was however slow and gradual because I couldn’t communicate effectively in neither the local language (Mina) nor the official language (French). The scope of my research work demanded proper understanding of French because I had to review government documents and reports written in French. In addition, interaction with the community in order to understand their health needs requires communication. On a positive note, I had an opportunity to travel to remote villages to see the state of the health services offered there. During the life of the thesis study, I made wonderful friends who supported me in my work and we also shared ideas. What has been crucial for this project is an idea conceived by two energetic and ambitious young guys with a vision to improve the quality of health care for the rural community of Grand Popo.
Living in Benin opened up my mind to new ways of thinking in relation to globalization and career prospects. It created in me an interest to work with populations in improving their daily life. The majority of Benin’s population is poor and a lot still needs to be done to bridge the development gap. Health, environment, energy and agriculture are all keys to boosting the livelihood of the locals.
For instance, dissemination of health promotion information deep into the underserved communities of Grand-Popo and distribution of mosquito nets to the families will help reduce frequent visits to the clinic or over-expenditure of medications. I learned a lot during the course of my stay, and one of the recognizable achievements would be my French language skills. My eyes were opened to the opportunities available in West Africa and Africa as a whole. I challenge myself and other African students and graduates sitting on their degrees in Finland to be brave enough to use their knowledge and skills to create innovative solutions for Africa. In partnership with two others, we have committed ourselves to create, innovate and develop systems and solutions to boost development. Working in collaboration with the youth, community representatives and professionals, an organization is being set up to disseminate new technology and information to boost development and open new frontiers of knowledge. This organization will work on bringing modern systems into trials and use, cutting across different fields.
Brian Otieno
iCID Africa Org, Founder and Executive Director
Laurea University of Applied Sciences, 2015
Après le Projet Enviro en 2013-14, Le Centre Culturel Finno-Africain (Villa Karo) initie en fin d’année 2015 ‘’Initiatives Enviro – Grand-popo, plage propre’’ qui consiste en une gestion participative des plages de Grand-popo par les communautés riveraines elles-mêmes. Pour lancer cet évènement, le consultant maison en Développement Durable DJOSSOU Oboubé Blanchard a été reçue en résidence à la Villa Karo du 03 au 21 Septembre 2015.
