elo212014

Natural Mathematics and the Number 24

ILOMANTSI. Several gunshots have been fired in the forests surrounding Ilomantsi during the last 24 hours and at least seven casualties have been reported. One more soul is destined to leave behind its earthly vessel before ceasefire. Probably by dusk, the blood of one more will have been spilled into the rich soil of North-Karelia – and Ilomantsi’s killing quota filled.

It is the never-ending struggle between man and bear taking place once again, as it does every autumn in Finland. For those worried about the county’s bear population, let us remind you that there are some 200 adult bears plus from 1 to 4 baby bears per bear mother living on Ilomantsi’s grounds (3172km2).

Ilomantsi’s hunting quota of eight bears this year is excellent news for VK and MSL scholarship holder Florent Nagoba who competes under the number 24. Why is that? It’s simply because of the magic of the number three. Aha! Three times eight equals 24. This is a very simple case of natural math practiced daily in VK. Let us now present you some hard evidence behind this calculation.

Tools and Coovi — Akasia reporting team counted over 90 circles on this piece of log that comes from the same pine that Florent is carving. It means that the tree is over 90 years old.

Three is of course an important divine number in many worldviews. It is present i.e. in the Christian trinity, the Hindu Trimurti and the three layers of the ancient Finnish mythical cosmology.

And there is also the so-called rule of Three in story-telling and writing. This rule implies that three is good and three is nicely unstable and that whenever there’s a three, something is bound to happen. Ceasar’s famous line veni, vidi, vici, The Three Musqueteers by Alexandre Dumas and Goldilocks and the Three Bears are well-known examples of this truth.

All this evidence presented to you is to describe the good story we are all living in today in Ilomantsi (except for the eight bear casualties, of course). Florent is working side by side with colleagues from Finland, Italy, Lithuania, Estonia, Hungary and Russia. There’s lots of laughter and sharing: “Here, try this tool of mine!”, “Hey, could I see some pictures of your work?”, “Sure, thanks, kiitos, grazie, akpe, spasiba!”

In a couple of days, at noon on Saturday, when the competition will end, we will know the ending of the story. Here, we know it’s going to be good, whatever happens.

Today we’ll let Florent concentrate on his work, but before that we’ll to ask him how are things this fine North-Karelian afternoon.

“Ça va!”, he says with a smile.

Sourire — Florent’s first name is Coovi as he has been born on a Friday. We nicknamed his log Coovi, too. Coovi is a fine gentleman that is over 90 years old.

helmi62014

Näyttelyitä, elokuvia ja musiikkia keväällä 2014

To 23.1 – su 4.5. Maija Blåfieldin Kulta-aika 6 Valokuvataiteen museossa

Videoteosten sarja KULTA-AIKA pohjautuu Maija Blåfieldin reilun viidentoista vuoden varrella kuvaamaan dokumentaariseen kuvamateriaaliin, jonka hän oli jättänyt vuosiksi katsomatta ja odottamaan. Unohtaminen ja kuluneen ajan luoma etäisyys toimivat työvälineinä mahdollistaen uuden näkökulman tallenteissa piileskelevään sisältöön.Teoksen kautta Blåfield on pohtinut henkilökohtaisesta näkökulmasta oman ympäristön kuvallisen tallentamisen merkitystä ja sitä, mikä kuvatallenteessa lopulta on merkityksellistä. ”Materiaali on minulle samanaikaisesti reliikki, jäte, aarre ja taakka”, Blåfield toteaa. ”Mutta onneksi on tarinoita”.

Maija Blåfield, Kulta-aika 6, 2012-2014.

Su 15.2 saakka. Mukara Mukara – lasten ja nuorten kansainvälinen taidebasaari Kuopion taidemuseossa taidekasvattaja Liisa Kauppisen johdolla.

Taidekasvattaja Liisa Kauppisen ohjauksessa Namibiassa, Beninissä, Vienan Karjalassa ja Suomessa työskennelleiden taideryhmien teokset tuovat eri kulttuurit lähelle katsojaa. Näyttelymateriaali koostuu eri tekniikoilla valmistetuista piirustuksista ja maalauksista, isokokoisista kankaista, veistoksista, videoille dokumentoiduista esityksistä, arjen kuvauksista sekä lyhytelokuvista. Näyttelyssä mukana olevien suomalaisten lasten ja nuorten teokset ovat syntyneet taiteellisesti lahjakkaille kehitysvammaisille suunnatun Taidemyrsky-hankkeen tuloksena.

Ke 29.1 – su 16.2. Kenneth Bambergin Lions Among Us, valokuvia Beninin kuninkaista galleria Jangvassa. Lue lisää Kennethin matkoista Beninissä täältä.

Kameran eteen päätyi kahdeksantoista kuningasta maan kaikkiaan viidestäkymmenestäneljästä kuninkaasta. Vaikka Benin ei ole valtiomuodoltaan kuningaskunta, monen Afrikan maan tavoin senkin alueella on useita erillisiä kansoja, heimoja ja yhteisöjä. Kuninkailla ei ole poliittista valtaa, mutta he toimivat tärkeinä mielipidevaikuttajina ja välittäjinä alueillaan.

Ke 12.2. Taina Mäki-Ison haMEmo Tanssiteatteri Hurjaruuthin naisklovnifestivaaleilla, klo 19.00.

Klovni Tapikka ihmettelee ihmisen eri ikävaiheita ja elämänsä ihanuuksia valmistautuen samalla jättämään niille jäähyväiset. haMEmossa on vähän puhetta, mutta paljon klovnerialle tyypillistä suoraa vuorovaikutusta ja leikkiä yleisön kanssa.

La 15.2.2014 klo 19.00- 22.00 Jazzia: Eero Koivistoinen Quartet galleria Jangvassa.

Pe 14.2.2014 – ma 2.3. Milja Viidan Sirius Passet Kluuvin galleriassa.

Fugue for Flotsam: ”Installaatio on syntynyt Afrikasta, Atlantin rannikolta saamistani ja Itämerestä keräämästäni orgaanisesta jätteestä ja roskista. Ne saavat teoksessa uuden hahmon. Kummajaisten esitys on kuvattu löydetylle, parikymmentä vuotta vanhalle elokuvafilmille. Vanhentuneessa filmissä kuva lähes katoaa rakeiden hunnun taakse. Filmissä on ajallista ja materiaalista totuutta jota videosta ei voisi löytää, sen valoherkkä emulsio muistuttaa orgaanisuudessaan ihoa ja silmän verkkokalvoa.” – Milja Viita

Milja Viita: Sirius Passet (2014) from Milja Viita on Vimeo.

To 15.5 – su 1.6. Essi Ojanperän ja Linda Söderholmin Street Art: valokuvia, videoita galleria Jangvassa.

Beninissä kaksikko järjesti break dance -tunteja lapsille sekä FULL CIRCLE -tapahtuman yhdessä Zica Gerbecin kanssa joulu-tammikuussa 2013-14. Niitä kuvia pääsee katsomaan täältä.

Essi Ojanperä, Linda SöderholmAbstract 1, 2013 — Essi Ojanperä, Linda Söderholm
Abstract 1, 2013

joulu122013

ENVIRO -Usine de Recyclage

Villa Karon ympäristöprojekti ja sen osaset

Villa Karossa on meneillään paikallisyleisölle suunnattu ympäristöprojekti, jonka tarkoituksena on tarkastella arkielämän ympäristöongelmia ja hyödyntää käyttökelvottomana pidettyä jätemateriaalia taiteen, taidekäsityön ja käyttöesineiden raakamateriaalina.

KIERRÄTYSPISTE. Villa Karoon on asennettu eri jätteille värikkäät kierrätysastiat, jotka ovat niin talon henkilö kunnan ja residenssiasukkaiden kuin myös paikallisten ihmisten käytössä. Niiden tarkoituksena on toimia näkyvänä, positiivisena esimerkkinä ja edelläkävijänä jätteidenlajitteluun inspiroimiseksi Grand-Popossa. Kierrätyspisteisiin kertyvää jätettä hyödynnetään myöhemmin veistosten ja taidekäsitöiden raaka-aineina, ja lisäksi Villa Karoon on rakenteilla komposti, jonka yhteyteen perustetaan malli hyötykasvipuutarhasta.

KIERRÄTYSPOLKU. Villa Karon puutarhaan rakentuu ympäristöongelmille herkistävä taidepolku, joka koostuu eri kierrätysmateriaaleista rakennetuista veistoksista. Kunkin yhteydessä esitellään opastintaululla kyseiseen jätteeseen liittyviä ongelmia ja yksittäisten jätteiden kierrätys- ja uudelleen käyttömahdollisuuksia. Kierrätyspolku on samalla osa Villa Karon pienoismuseon näyttelyä.

KIERRÄTYSTYÖPAJAT. Kierrätyspolun avaamisen yhteydessä keväällä 2014 järjestetään työpajoja liittyen jätteiden kierrättämiseen ja uudelleenkäyttämiseen. Esimerkiksi muovijätteestä kertovaan kohteeseen tulee työpaja, jossamuovijätettä hyödynnetään taidekäsityön materiaalina: muovipusseista virkataan kestäviä kauppakasseja ja koriste-esineitä, vanhoista varvastossuista valmistetaan säilytysastioita, roskista tehdään marionetteja perinteisen nukketeatterin tarpeisiin. Biojäteveistoksena rakennetaan viherseinä ja sen yhteydessä järjestettävässä työpajassa tutustutaan paikallisen asiantuntijan johdolla kompostointiin ja laatikkoviljelmien rakentamiseen. Kierrättämiseen kannustetaan myös Villa Karon perjantaisissa elokuvailloissa esitettävällä videolla.

KOULUYHTEISTYÖ. Suomalaisvierailijat yhdessä paikallisten ympäristötoimijoiden kanssa tekevät yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa järjestäen ympäristöaiheisia luentoja ja vierailuja kierrätyspolulle.

Kuvat ja video: Vilma Pimenoff
Teksti: Maikki Salmivaara

loka12013

Elokuvafestareilla Burkina Fasossa – FESPACO 2013

Joka toinen vuosi Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa järjestettävä Afrikan suurin elokuvafestivaali Fespaco (Festival panafricain du cinéma et de la télévision de Ouagadougou) tarjoaa afrikkalaisille elokuva-alan ihmisille uniikin areenan esittäytyä ja tavata toisiaan, verkostoitua ja löytää uusia suuntia ja tekijöitä. Meille se tarjosi viime keväänä myös tilaisuuden lähteä tutustumaan ”vapaiden ihmisten maahan” Burkina Fasoon (maan nimi tulee kahden pääkielen, dioulan ja morén, sanoista ja merkitsee ”pays des hommes intègres”).

Burkina Faso kuuluu maailman köyhimpiin maihin, mutta siitä huolimatta maalla on kunniakkaat perinteet afrikkalaisen elokuvan saralla. Köyhät olot eivät myöskään estä burkinalaisia olemasta mitä ystävällisintä ja vieraanvaraisinta väkeä. Ranskankielisessä Afrikassa nopeasti tutuksi tuleva Bonne arrivée! kaikuu leveiden hymyjen saattelemana.

Vaikka nykyään jotkut elokuva-alan ammattilaiset suuntaavatkin mieluummin suoraan näkyvyydeltään suuremmille kansainvälisille festivaaleille, on Fespaco edelleen merkittävä erityisesti afrikkalaiselle elokuvalle. Keskittyminen afrikkalaiseen elokuvaan takaa sen, että valikoima on laaja, ja tämä taas tuo useammalle tekijälle mahdollisuuden päästä esille. Festivaali myös kerää runsaasti kansainvälisiä vieraita, jotka saavat tilaisuuden tutustua laajamittaisesti afrikkalaiseen nykyelokuvaan aidossa ympäristössä. (Fespacoon suuntaavan kannattaakin varata majoituksensa ja näytösten lippunsa hyvissä ajoin!)

Ouagadougoun kuivan kauden hiekasta pölyiset kadut täyttyvät viikon ajan eri puolilta maailmaa saapuneista festivaalivieraista, jotka hikoilevat neljänkymmenen celsiusasteen lämpötiloissa. Ilmassa leijuva tomu tuntuu täyttävän silmät, suun ja keuhkot. Paratiisinomaiselta keitaalta tuntuu tällöin esimerkiksi Centre Culturel Français’n vihreänvehreä puutarha ja ilmastoitu kirjasto. Tänä vuonna lisämausteen toivat portilla turvatarkastusta tekevät vartijat, heijastuksena Malin levottomuuksista.

Ulkona kaduilla kiertävät länsiafrikkalaisten korujen, taiteen ja antiikin myyjät. Burkina Faso onkin kuuluisa paitsi elokuvan saralla, myös käsityö- ja artesaaniperinteestään. Fespacon festivaalialueellakin oli mahdollista löytää hyvälaatuisia kankaita ja vaatteita. Tämän kokoluokan tapahtuma houkuttelee kauppiaita myös kauempaa, ja esimerkiksi Nigeristä matkaan lähtenyt käsityöläinen saattaa jatkaa (työ)matkaansa Burkina Fasosta naapurimaihin ja palata kotiinsa vasta usean kuukauden jälkeen.

Festivaalin painopiste oli tänä vuonna naisissa ja naisohjaajissa: naisten oikeudessa ja mahdollisuuksissa toteuttaa itseään myös taiteen ja elokuvan saralla sekä naisohjaajien näkökulmassa. Myös tuomariston puheenjohtajuus oli vuoden 2013 Fespacossa varattu naisille, ensimmäistä kertaa tämän kokoluokan festivaalilla.

Festivaali päättyi samaan tapaan kuin alkoikin; lopetuspäivänä lauantaina järjestettiin Stade de 4 août -stadionilla lopettajaisseremonia, jossa jaettiin palkinnot ja kunniamaininnat. Pääpalkinnon voitti senegalilainen ohjaaja Alain Gomis elokuvallaan Tey, joka kertoo kuolevan miehen viimeisestä päivästä. Toisen palkinnon vei algerialainen Djamila Sahraoui (Yéma) ja kolmas sija meni myös senegalilaiselle Moussa Tourélle (La Pirogue). Illan kruunasi pimeyden jo laskeuduttua spektaakkelinomainen loppunäytös, jossa rytmit säestivät satojen tanssijoiden muodostamaa yhtenäisenä liikkuvaa massaa.

Fespacon festivaalialueella oli paljon romumetallista tehtyjä, elokuviin liittyviä veistoksia.

Lämpötila huiteli neljissäkymmenissä, mutta sisämaan kuivempi ilma teki sen helpommin kestettäväksi (minulle ainakin; meri-ilmastoon tottuneille asia tuntui olevan päinvastoin ja pöly tunkeutui joka soluun).

Centre Culturel Français’n puutarhassa oli vehreä ja viihtyisä kahvila, ja rakennuksen aulassa vaatteista toteutettu muotokuva malilaisesta ohjaajasta (mutta kukakohan se oli…?)

Päätösjuhlallisuudet Stade de 4 août:lla olivat hienot.

Ja pääpalkinnon vei senegalilaisohjaaja Alain Gomis.

Excellente cuisine dieu est bon: nimi antaa odottaa hyvää ruokaa – uskontoon ja jumalaan viittaavia yritysten nimiä on joka puolella.

Alla näkyvästä katukeittiön atchékesta tuli samoin tein lempiruokani! Paras tapa kuvailla sitä lienee maniokkikuskus.

CTS kuljettaa…

… mutta CTS:n aikataulut eivät kuitenkaan sopineet omiimme, joten aloitimme matkan Ouagasta dinah-pikkubussilla, jossa oli tunnelmaa: suuntasimme Burkinan ja Togon rajalle, josta jatkoimme bussilla Togon läpi Loméen ja sieltä vielä taksilla rajamuodollisuuksien kautta Grand-Popoon. Lopulta paluumatka kesti kaikkinensa vuorokauden (menomatka yhdellä bussilla Beninin pohjoisosien kautta kesti 18 tuntia).

Kuiva kausi kuivattaa joetkin; tällaisia näkyi ikkunoista tämän tästä.

Lisätietoja ja linkkejä tarjoavat festivaalin omat sivut sekä mm. Wikipedian artikkelit aiheesta:

http://www.fespaco-bf.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/FESPACO
http://fr.wikipedia.org/wiki/Festival_panafricain_du_cin%C3%A9ma_et_de_la_t%C3%A9l%C3%A9vision_de_Ouagadougou

Teksti, kuvat: Taru Italinna

Kategoria: Blogs