Villa Karon kevätkausi 2013 on alkamassa ja ensimmäiset residenssiin saapuvat ovat jo matkustaneet Beniniin, joten lienee aika jatkaa beniniläisen ranskan kurssiamme! Tällä kertaa käännetään Beninissä ja Togossa käytettyjä lausahduksia suomeksi. Osaa onkin käsitelty jo edellisissä osissa, ja mainio kokoelma löytyi täältä. Fraaseissa kaikuvat esimerkiksi yleiset ”il faut”-rakenteet (pitää tehdä se ja se) sekä valkoihoisiin kohdistetut huomionosoitukset, ja myös erilaiset toivotukset ja viisaudet. Lisäksi hyvinkin moni liittyy mopotaksin eli zemidjanin ottamiseen.
-
On s’en fout et on est bien ! – Me ei (siitä) välitetä ja kaikki on hyvin – ollaan vaan!
-
Comment ? – Miten menee? / Mitä kuuluu? (kysymyksen loppu ”ça va” on tippunut pois – ja sama koskee englantia: kysymykseksi riittää ”How?”)
-
Tu es là ? – Oletko täällä? (kysytään usein hiljaisella hetkellä tai kun halutaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta – variantti ”On est là !” tarkoittaa ”me ollaan täällä/ollaan yhdessä”)
-
Doucement. – Varovasti (sanotaan usein, jos toinen esimerkiksi kompuroi tai on vähällä kaataa jotakin, tai muuten vaan vaikkapa kävelee läheltä)
-
Ton bonheur est proche. – Onnesi on lähellä!
-
Woe le yi a ? – Menetkö? (kun kutsut mopotaksia, huudat noin ja zemi tulee. Myös zemi-kuski voi huutaa näin asiakkaalle; eli: ”haluatko kyydin” tai ”annatko kyydin”? Loméssa ääntäminen olis enemmänkin o le yi a? Mutta Woe on Beninin minaa. Cotonoussa mopotaksia kutsuttaneen myös ”Kékéno!”)
-
C’est bon ça ? Non ! Ce n’est pas bon ! – Onko hyvä? No ei ole!
-
Yovo, va ! – Yovo, tule! (yovo merkitsee vierasta tai muukalaista ja viittaa nykyään erityisesti valkoisiin, va puolestaan on minaksi tulla; ranskaksi mennä – kontekstista riippuen huuto voisi olla esimerkiksi zemikyytitarjous tai sitten vain yritys kiinnittää huomio)
-
Ohhh fine ! – Wau, hienoa/jee!
-
Ne t’inquiète pas ! – Älä huoli! (käytetään usein vakuuttelevana ja rauhoittelevana mutta viesti saattaa tai saattaa olla olematta totta)
-
T’inquiète. – Älä huoli! (ks. yllä, ”totta” lausahdus on epäilemättä silloin, kun sillä vastataan puhujan omaan huolehtimiseen, esim. ”pääsenköhän kokeesta läpi?”)
-
…comme le mot même. – …kuin sana itse (esim. ”Olen ystävällinen kuin itse ystävyys”)
-
C’est vrai ou c’est mensonge ? – c’est mensonge alors ! – Onko se totta vai valetta? Siis valetta!
-
Excusez ? – Suokaa anteeksi? (toimii usein huomionherättäjänä)
-
On t’appelle ! – Sinua kutsutaan! (huudetaan usein, jos kuulija ei vastaa ”yovo”-huutoihin)
-
Du courage – le bonheur viendra ! – Rohkeutta, onni tulee kyllä!
-
Que Dieu te bénisse. – Jumala sinua siunatkoon.
-
Dieu est grand. – Jumala on suuri. (vrt. ”tutkimattomia ovat Jumalan tiet”)
-
Les jalouses vont maigrir. – Kateelliset tulevat laihtumaan (norsunluurannikkolainen sananlasku viittaa kateuden ja vihan kuihduttavaan ja negatiiviseen vaikutukseen)
-
Mon ami, viens voir ! – Hei kaveri, tule katsomaan!
-
Yovo, Yovo, bonsoir… ca va bien ? Merciii ! – Yovo, yovo, iltaa… Mitä kuuluu? Kiiitoos! (lasten valkoisille laulama laulu, jossa pyydetään lahjaa)
-
Trop c’est trop ! – Liika on liikaa!
-
Donnes 100 francs – Anna 100 frangia!
-
Qu’est-ce que tu m’as amené ? – Mitä toit minulle? (kysytään usein matkalaiselta, kun tämä on saapunut ulkomailta tai suurkaupungista)
-
Il faut acheter. – Pitää ostaa! (myyjien suusta usein kaikuva fraasi kehottaa tekemään ostopäätöksen, kuullaan varsinkin toreilla)
-
On prend la moto ? – Otetaanko mopo(taksi)?
-
Mi djo ! – Mennään! (eli ”On y va!”)
-
Yovo, c’est où ? – Yovo, se olisi mihin? / Mihin olet menossa? (zemikuski kysyy valkoiselta, mihin mennään)
-
C’est gratuit! – Ei maksa mitään! / eipä kestä! (käytetään usein, kun on tehty toiselle palvelus)
-
Tu vas souffrir ! – Tulet kärsimään! (ei välttämättä niin uhkaava kuin miltä se suomeksi kuulostaa, vrt. ”se ei tule olemaan kivaa”)
-
Dieu te voit ! – Jumala näkee sinut!
-
Woe zon loo ! – Yo looo ! – Tervetuloa! – Kiitos! (tarkennus: ”yo looo!” on vastaus tervetuloa-toivotukseen, ei varsinaisesti siis kiitos – ”kiitos” on ”akpe” tai ”kiitos paljon” – ”akpe looo”)
-
C’est chaud. – On kuumaa!
-
Il est voyagé! – Hän on lähtenyt matkalle
-
Chérie Koko ! – Kullannuppu! (lapsista – tai aikuisista)
-
Il n’y a pas la monnaie ! – Ei ole vaihtorahaa! (todella usein kuultava fraasi esimerkiksi ravintoloissa, kaupoissa, missä tahansa ostotilanteessa)
-
Ça va aller ! – Kyllä se siitä!
-
Chérie, on va faire mariage ? – Kultsi, mennäänkö naimisiin?
-
Pas de quoi. – Ei mitään! / Eipä kestä!
-
Bon travail. – Työniloa!
-
J’arrive ! – Mä olen tulossa!
-
Tu pars où comme ça ? – Mihin olet matkalla ”noin”? (lopun ”noin” ei tarkoita oikeastaan mitään, mutta saa ulkomaalaisen kuulijan epäilemään olevansa esimerkiksi huonosti pukeutunut)
-
Tout court ! – Lyhykäisyydessään! (eli ”ei muuta”, vrt. englannin ”That’s it”)
-
Il faut vite revenir ! – (Sinun) pitää tulla pian takaisin! (sanotaan usein maasta lähtijälle)
-
Tu as une fois gouté ça ? – Oletko maistanut tätä? (fraasissa käytetty ”kerran”, une fois, merkitsee pikemminkin ”joskus”)
-
Fais comme moi ! – Seuraa perässä! / Tee kuten minä!
-
Il faut se sentir à l’aise. – Pitää tuntea olonsa mukavaksi (vrt. Tee hyvin! Älä stressaa!)
-
Fais comme chez toi. – Ole kuin kotonasi!
-
Ça n’a qu’à rester là ! – Se voi olla siinä / Ei voi muuta kuin jäädä tänne! (esim. zemin kyydissä ison laukun voi laittaa kuljettajan syliin tai sitten se pitää jättää)
-
Si Dieu dit oui qui peut dire non ? – Jos Jumala sanoo kyllä, kuka voi sanoa ei?
-
Tant de bruit, tant de bruit ! – Paljon melua tyhjästä!
-
On va faire comment ? – Mites tehdään?
-
Toi là ! – Sinä siellä!
-
Il faut aller, revenir ! – Pitää mennä ja palata!
-
Hellooooo, Yovo ! – Moiiii, yovo!
-
On va bien étudier les dossiers ! – Tutkitaan tarkkaan nämä paperit!
-
Nuka ? – Mitä?
-
Alo ? – Haloo? / Vai mitä? (joskus myös ”tai” – esim. lauseen lopussa ”vai mitä?”, ”eikö vaan?”)
-
Yes ?!
-
Et quoi, quoi, quoi ! – Mitämitämitä! (esim. kun ei ymmärretä, mitä toinen on sanomassa ja halutaan, että tämä keskeyttää ennen kuin jatkaa pidemmälle)
-
Ça fait demain ! – Se on huomiseen!
-
C’est ça ! – Niinpä! / Nimenomaan!
