Ancré dans les habitudes des Popolais depuis des années, le concert du premier samedi du mois sur la scène de la Villa Karo de Grand Popo a réuni encore dans l’enceinte du centre des centaines de personnes ce samedi.
Sur la grande scène du Centre Finno-Africain se succède des groupes d’animation locale. Pour ce mois-ci, pas de grande vedette invitée. Place aux jeunes et artistes en quête d’audience. A la suite, deux groupes chorégraphiques du Ceg d’Agoué sur des musiques urbaines Koulikaché et Noudjihou. Le ton est donné, des notations s’engagent dans le public hautement jeune. Sans cesse en croissance, bruyant et en de petits regroupements d’animation les heureux spectateurs, le popo à la bouche, sanctionnent avec vivat le passage du jeune groupe de musique Les frères popo qui leur ont proposé leur sigle L’hymne de Nonvitcha. Les doigts bien détachés les uns des autres en grands éventails, les paumes entrechoquent pour saluer la chrographie, les valeurs de cohésion, d’union que la célébration du Nonvitcha propage. Cette ambiance installée, place est faite au groupe New System.
Composé de trois membres, une chanteuse : Julie Sossou de Sahouè, des percussionnistes : Gabriel Tèko de Lokossa et Amour Donhouanvi de Grand Popo, le New System est diversement accueilli. D’abord, l’entrée en scène de la chanteuse sur des sonorités Goghoun fait resserrer le public autour de la piste. Après quelques mouvements de hanche et le dos tourné au public pour le fameux Alimè whouélé, un jeune homme lui décerne à la volée un 8/10. Ensuite, c’est la dextérité des percussionnistes qui est objet de satisfécit de toutes partes. Une application qui leur permet de créer de rythmes à l’originalité saisissante. Mélange entre autres du Agbadja et du Massè Gohoun, du High-life et du Chinkoumè, du Kaka et du Blékété… Enfin, si sa présence sur scène est d’un certain attrait, la chanteuse, sans s’en rendre compte, n’a pas coulé le grand amour avec son public avec ses longues interventions entre deux chansons. Ce qui toutefois, n’a pas enlevé le crédit de la création originale dont ce groupe fait montre. A leur suite, les élèves du Ceg Grand Popo, à travers sketch et animations musicale mettront fin à cette première grande rassemblement culturel avant l’ultime communion de cette localité le 19 mai prochain à travers le Nonvitcha.
The idea of organizing a Finnish-African night first saw the daylight during another project of filming a documentary of a famous Beninese musician, Gnonnas Pedro, and his son, Gil Gnonnas.
Gnonnas Pedro was very popular in Benin and performed more than once in the Villa Karo, already at the opening concert. He became famous for his group Africando which regrouped well-known African artists playing salsa from several places, such as Guinea, Senegal and Benin. The music of Africando was a blend of the main regional rhythms of the Mono-Couffo (from Grand-Popo to Lokossa) and modern instruments. Gnonnas Pedro was called maestro for his work and talent in arranging Africando’s music and the main creator of Agbadja World Beat System.
According to Georges Agbazahou, who is filming the documentary, it is almost as if the father is born again in the son, and the documentary film is a homage for the father and the son. For this documentary in question a team consisting of Georges, Gil, Antti Sundberg (who was in residence in Villa Karo and in charge of filming) and the Villa Karo CIMO trainee Taru took off on a Sunday to the town of Lokossa in which Gnonnas Pedro’s house, which has now been turned into a museum, is located.
After passing the day together the idea of continuing the Finnish-African collaboration in the form of a musical get-together and concert event was put forward as Gil Gnonnas and his band play as residents in a cultural corner and bar in Cotonou called Yes Papa. This was seen as possible win-win situation in giving variety to Yes Papa’s concerts and offerings and on the side of the Villa Karo in increasing its sphere of influence as well as people’s awareness of its existence even outside of Grand-Popo. The aim was to create a new tradition for mutual benefit and hopefully increasing the possibilities of Finnish residing artists to create contacts during their stay in the Villa Karo.
Vuonna 2010 perustettu afrikkalaista nykyelokuvaa esittelevä Helsinki African Film Festival (HAFF) järjestetään tänä vuonna 8.–12. toukokuuta. Näytösteattereina toimivat Andorra ja Kino Engel, mutta oheistapahtumineen festivaali levittäytyy ympäri Helsinkiä. Avajaispäivänä keskiviikkona katutapahtuma HAFF Street valtaa Musiikkitalon ja Sanomatalon väliin jäävän Kansalaistorin ja samana päivänä voi osallistua myös Kulttuurikeskus Caisassa järjestettävään keskustelutilaisuuteen. Lauantaisella festivaaliklubilla Dubrovnikissa laitetaan jalalla koreasti elävän musiikin tahtiin.
Festivaalin teemana on tällä kertaa nuoret ja valta. Esitettävät elokuvat valottavat eri puolilta Afrikkaa kotoisin olevien nuorten elämään kuuluvia haasteita ja unelmia sekä fiktion että dokumenttielokuvan muodossa. Parisenkymmentä elokuvaa muun muassa Etelä-Afrikasta, Senegalista, Malista, Nigeriasta, Keniasta ja Mosambikista tarjoavat monipuolisen katsauksen rikkaaseen ja elinvoimaiseen afrikkalaiseen elokuvakulttuuriin. Festivaalivieraina nähdään muiden muassa uuden sukupolven ohjaajia kuten senegalilainen Alain Gomis ja kenialainen Tosh Gitonga. Mauritiuslaista elokuvaa edustamaan paikalle saapuu toisen pitkän elokuvansa ohjannut Harrikrisna Anenden.
Gomisilta nähdään festivaaleilla jopa kolme elokuvaa, uusimpana Tey (2012), tarina kotimaahansa palaavasta Sachesta, joka saa tietää kuolevansa vain yhden päivän kuluttua. Gitongan ensimmäinen pitkä elokuva Nairobi Half Life (2012) taas kuvaa kotikylästään Nairobiin muuttavan nuoren näyttelijänalun kivistä taivalta. Anendenin elokuva The Children of Troumaron (2011) kertoo festivaalin teemaan hyvien istuen neljästä Mauritiuksen pääkaupungin Port-Louisin köyhissä kortteleissa elävästä nuoresta, jotka unelmoivat paremmasta huomisesta ja tavoittelevat sitä kukin omalla tavallaan. Elokuva on runollinen sovitus ohjaajan vaimon Ananda Devin romaanista.
Dokumenttipuolelta esille voisi nostaa senegalilaisen rap-artisti Sister Fa’n puheenvuoron naisten sukupuolielinten silpomista vastaan. Sarabah (2011), muotokuva taiteilijasta ja aktivistista, joka haastaa sukupuoli- ja kulttuurinormeja musiikkinsa kautta, on palkittu useilla elokuvafestivaaleilla. Etiopialaisista nuorista juoksijoista kertova Town of Runners (2012) taas seuraa kahden juoksijalupauksen kasvutarinaa koulusta kansallisiin kilpailuihin, maalta kaupunkiin, lapsuuden leikeistä aikuisuuden kynnykselle.
Meille villakarolaisille erityistä ilonaihetta tarjoaa festivaalin lähtölaukauksena toimiva Helsinki-Cotonou Ensemblen levynjulkaisukonsertti tiistaina 7.5. Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Janne Halosen ja Noël Saïzonoun luotsaaman vodun-rytmejä, afrobeatia, jazzia, funkia ja hiphopia iloisesti sekoittelevan kahdeksanhenkisen yhtyeen esiintyminen juhlistaa Beninissä äänitetyn levyn Beaucoup de Piment! valmistumista.
http://www.youtube.com/watch?v=o0lAjUtbtsU
Lisätietoa ja aikatauluja HAFFin sivuilla www.haff.fi.
Helsinki-Cotonou Ensemble Beninissä 2012. Ensemble esiintyy myös Suomi-Benin-ystävyysseuran konsertissa Gloriassa 16.4. – ja levynjulkaisukeikka esikoisalbumille ”Beaucoup de Piment!” järjestetään Kapsäkissä 7.5.
Villa Karon entisistä stipendiaateista sekä muista benininkävijöistä koostuva Suomi-Benin-ystävyysseura juhlii tänä vuonna 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlan kunniaksi Helsingin Gloriassa järjestetään ensi viikon tiistaina eli 16.4.2013hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotoilla tuetaan grandpopolaisen naisjärjestön leipomoprojektia, syrjäkylien naisten asemaa sekä paikallisia kouluja ja koululaisia.
Konsertin esiintyjinä on iso joukko suomalaisia ja beniniläisiä artisteja: RSO:n Afrikka-orkesteri, Tiina Lindfors, Marjatta Airas, Teemu Kupiainen, Eija Ahvo, Tuija Rantalainen, Trio Gracioso (piano, oboe ja käyrätorvi), Kari Ikonen Trio yhdessä Eero Koivistoisen ja Mirja Mäkelän kanssa, Soila Sariola, Susanna Hietala, Mariska ja Pahat sudet, Helsinki-Cotonou Ensamble, Alvar Gullichsen, Judith Sodji & Adjigo Soul, Noël Saizonou, Akim Color, Mustavuori, Gildas Houessou &Vodou-land-band.
– Vaikka vierailu residenssissä olisi lyhyt, moni kertoo haltioituneena, kuinka paikallinen kulttuuri menee nahan alle nopeasti ja jättää jäljen, sanoo ystävyysseuran puheenjohtaja Soile Rinno Skenet-lehdessä.
Konsertti alkaa klo 19.00. Liput ovelta tai Tiketistä 30€, 12-18v. 15€, alle 12v. 0€.
Hyväntekeväisyyskonsertilla autetaan lapsia Länsi-Afrikan Beninissä, Grand-Popon kunnassa.
Ystävyysseura on tukenut syrjäkylien kouluja hankkimalla opetusmateriaalia ja koulukirjoja sekä teettämällä pakollisia koulupukuja kylän ompelijoilla. Koulutien tasoittaminen on tärkeää maassa, jossa muodollisesta koulupakosta huolimatta liian monien lasten on päivittäin autettava perheen elannon hankkimisessa. Tytöt joutuvat silloin ensimmäisinä jättämään pulpettinsa.
Ystävyysseura kohdensi pääosan vuoden 2012 avustuksestaan Djanglameyn kylässä toimivalle näkövammaisten sisäoppilaitokselle. Laajalta alueelta tulevat lapset ovat aina 5-vuotiaista yläasteen opiskelijoihin ja hankalien matkojen takia monet eivät enää koskaan tapaa omaisiaan. Vammaisten asema on kaikkein vaikein.
Ystävyysseura sitoutui viime vuoden matkallaan avustamaan Grand-Popossa toimivan naisjärjestön pientä leipomoa ja kehittämään sen tuotteita ravitsevammiksi. Tavalliseen vehnäjauhoon opeteltiin lisäämään paikallisia ravintokasveja. Yksipuolinen ravinto näkyy varsinkin lasten aliravitsemuksena ja vaikka äidit ovat tiedostaneet ongelman, saatavilla on ollut vain vähän apua. Tähän ongelmaan on tarkoitus pureutua nyt valistusta jakamalla ja tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja.
Leipomossa on pieni perinteinen saviuuni, mutta Suomi-Benin-ystävyysseuran tavoitteena on hankkia sen lisäksi aurinkoenergialla toimiva uuni, sillä puu on kallista. Aurinko sen sijaan riittää ja se on ilmaista. Syrjäkylien naisten sekä taloudellista asemaa että arkista työtä keventämään hankittaisiin maissimyllyjä ja öljypähkinän puristimia. Nyt nämä raskaat työt tehdään vanhaan tapaan käsin.
Suomi-Benin-ystävyysseura hakee vuosille 2014-2016 ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista avustusta toteuttaakseen haastavan leipomoprojektin kylämyllyineen. Konsertin tuotolla saadaan siihen tarvittava omarahoitus ja samalla voidaan jatkaa koulujen ja koululaisten tukemista. Ostetaan näkövammaisille lapsille lisää valkoisia keppejä, rahdataan koulukirjoja pääkaupungista ja kylien naiset saavat työtä ommellessaan koulupukuja. Ystävyysseuran jäsenet vievät itse avustusrahat suoraan perille ilman välistävetäjiä.
Benin on rauhallinen pieni maa lähellä päiväntasaajaa. Elämä siellä on vaatimatonta, neuvokkaasti pärjäämistä päivästä seuraavaan, mutta silti tunnelma kylissä on iloinen ja satunnainen matkailijakin otetaan vastaan Bonne arrivée -tervehdyksin.
*** WHY?
The purpose of this charity concert is to help children and schools in remote villages in Benin in West Africa by procuring teaching-supplies and school books, and by having the compulsory school uniforms made by local village seamstresses. To smooth the school road is important in a country where girls are the first to be forced to leave school and take a job. By far the worst situation is that of disabled young persons and in 2012 the Friendship Society included the boarding-school in Djanglamey for the visually handicapped as a support project.
The Finland-Benin-Friendship Society has also undertaken to support the bakery that is now run by the womenfolk’s organization in Grand-Popo and to help with the comprehensive development of the bakery products. A biased diet can result in undernourished children and there has not been much help available, although the mothers have been aware of the problems. The plans are to install an oven that functions with solar energy beside the traditional clay oven in the bakery. Firewood is expensive, but there is a lot of sun in Grand-Popo and that’s for free.
The Friendship Society will apply for a three year grant from the foreign ministry to carry through the demanding bakery project. The proceeds from the concert will secure the requested self-financing. Moreover, the support to schools and pupils will continue. The Society handles the transfer of money independently and without intermediaries.
Benin is a peaceful little country near the Equator. Life is simple and you get on day by day using your own ingenuity. Village atmosphere is nevertheless cheerful and the chance visitor will always be greeted with a smiling Bonne arrivée!
