Milakpla gɛngbe - esittelyssä minan kieli

Teksti ja videot Anni Nieminen

Olen aina ollut kiinnostunut oppimaan uusista kielistä ja niiden ominaisuuksista. Uuteen kieliympäristöön saavuttuani etsin usein kielestä johdonmukaisuuksia ja yritän erottaa paikallisten puheesta aikaisemmin mahdollisesti opettelemiani sanoja. Beniniin saavuttuani huomioni kiinnittyi siihen, kuinka kiehtovan kuuloisia paikalliset kielet olivat korvaani. Joskus kun joistain kielistä vain pitää, ymmärtämättä sanaakaan.

Tajutessani, että osasin nimetä hädin tuskin muutaman Saharan eteläpuolisen Afrikan puhutuimmista kielistä aloin kuitenkin tiedostaa kielitietämykseni suppeuden. On harmillista, että netistä tai kielenopetussovelluksista ei löydy kovin helposti dokumentoitua oppimateriaalia Afrikassa puhutuista alkuperäiskielistä. Netistä löytyy tietoa jonkin verran minan kieleen liittyen, ja joitain alkeita voi opiskella esimerkiksi Mina Lingo-youtubekanavan tai egbe-sovelluksen avulla. Villa Karosta löytyy myös Herman Rechbergerin ranskaksi kirjoitettu minan oppi/sanakirja, joka tosin luonnollisesti edellyttää ranskan kielen osaamista.

Uskon myös, että vähintään alkeiden oppiminen paikallisilla kielillä osoittaa tiettyä kunnioitusta ja avoimuutta paikallisia kohtaan. Vaikka ranska onkin Beninin virallinen kieli, mielestäni asiaan kuuluu opetella edes muutama olennainen kysymys ja fraasi alkuperäiskielillä. Siitä on myös usein hyötyä erinäisissä tilanteissa, ja muutamillakin fraaseilla voi saada osakseen yllättävän määrän kunnioitusta.

Päätin siis alkaa tutustua minaan (ja siinä sivussa muihin Beninissä puhuttuihin kieliin) ja kirjoittaa aiheesta blogipostauksen. Tässä tekstissä esitellään minan kielen ominaisuuksia ja sen taustaa sekä muita mahdollisesti mielenkiintoisia yksityiskohtia. Halusin myös kuvata lyhyitä opetusvideoita lasten ja aikuisten kanssa, sillä ilman pelkästä kirjoituksesta minan kielen ääntämisen hahmottaminen voi olla haastavaa. Valitsin opetusvideoihin fraaseja, jotka opettelemalla pääset jo hyvin alkuun! Pohjaan kirjoitukseni minan opettaja Richard Akakpon minulle pitämiin oppitunteihin sekä itsenäisesti Grand-Popon asukkailta ja netistä keräämäni tietoon. Otan enemmän kuin mielelläni vastaan kommentteja ja korjausehdotuksia.

Mainittakoon vielä, että tässä kirjoituksessa käytetään kielitieteellisiä termejä. Jos et siis ole kiinnostunut niinkään minan kielen ominaisuuksista, mutta haluaisit kuitenkin oppia lausumaan muutamia olennaisia fraaseja tai sinua yksinkertaisesti kiinnostaa kuulla miltä minan kieli kuulostaa, suosittelen scrollaamaan alas suoraan opetusvideoihin, joissa grandpopolaiset opettavat sinulle hieman minaa! Sitä ennen kannattaa kuitenkin silmäillä läpi videoita edeltävä taulukko, josta löytyvät videon fraasien käännökset.

Kiitän Richard Akakpon lisäksi kaikkia grand-popolaisia ja muita ystäviäni, joilla on ollut kärsivällisyyttä vastailla kysymyksiini ja harjoitella minaa kanssani! Erityiskiitos Carolille ja Emilylle. Akpé kaka!

Mina ja kieliperheet

Mina, eli gɛn gbe eli gebe kuuluu nigeriläis-kongolaisten kielten kielikuntaan. Kyseinen kielikunta on Afrikan suurin, sillä siihen kuuluvilla kielillä on yhteensä yli 100 miljoonaa puhujaa.

(Tämän jälkeen minan voi luokitella vielä tarkemmin ensin atlantinkongolaisiin kieliin, sen jälkeen voltankongolaisiin kieliin ja sen jälkeen voltannigeriläisiin kieliin.)

Tämän jälkeen on hyvä tietää, että mina kuuluu Kwa-kieliperheeseen josta se puolestaan haarautuu vielä erikseen Gbe-kieliperheeseen (gbe tarkoittaa sanaa kieli kaikilla kyseiseen kieliperheeseen kuuluvilla kielillä!). Kyseisen kieliperheen puhutuin kieli on éwé, jota puhutaan eniten Togossa ja Ghanassa. Gbe-kieliperheeseen kuuluvat kielet luokitellaan ainakin joidenkin lähteiden mukaan dialekteista koostuvaksi kielijatkumoksi, vaikka kommunikaatio eri kielten ei suju yhtä sujuvasti kuin samaa kieltä puhuvien kesken. Haastateltuani fonia äidinkielenään puhuvaa sain tietää, että hän saattaa esimerkiksi ymmärtää adjaa puhuvan puheesta pääidean joidenkin avainsanojen avulla, mutta ei kykene vastaamaan hänelle. Samoin esimerkiksi Grand-Popossa xwlan puhuja ymmärtää minan puhujaa mutta vastakkaisessa tilanteessa minan puhuja saattaa joutua pinnistelemään kovasti ymmärtääkseen xwlaa. Minaa ja éwéä puhuvat henkilöt kykenevät kuitenkin ymmärtämään toinen toistaan. Alla oleva kuvio illustroi minan luokittelua kieliperheiden mukaan!

Mina – kauppiaiden ja kalastajien kieli

Mina ei ole Beninin alkuperäinen kieli sillä se tulee alunperin Togosta. Vielä tarkemmin sanottuna se polveutuu éwéstä. Nykyään minaa puhutaan erityisesti rannikoalueilla, Ghanassa, Togossa (varsinkin pääkaupungin Lomén seudulla, Anexossa sekä muualla kaakkois-Togon alueilla), Beninissä ja Nigeriassa mutta sitä saattaa kuulla Etelä-Afrikassa asti. Beninissä sitä voi bongata melkein kaikista départementeista, mutta ehdottomasti eniten Etelä-Beninissä, Monon départementissa. Grand-Popon pääkielistä on hyvä tietää, että xwlaa puhutaan täällä enemmän kuin minaa eikä kouluissa ei opeteta kumpaakaan.

Ominaisuuksista ja erikoisuuksista

Minaa kirjoitetaan käyttämällä sekä meille tuttuja latinalaisia aakkosia, foneettisia merkkejä (kuten ɛ eli avoin e, ŋ, ɖ ja harvinaisempi ɣ) sekä kirjainyhdistelmiä (gb, kp). Aakkosiin voi tutustua Herman Rechbergerin teoksen avulla (jos sattuu pääsemään Villa Karon kirjastoon) tai vaikkapa sivuston https://beninfongbe.com/mina/mina-alphabet.html avulla. Kyseiseltä sivustolta voi myös kuunnella miltä nämä eri äänteet kuulostavat. Myös tästä (tosin ranskankielisestä) videosta saattaa olla hyötyä: https://www.youtube.com/watch?v=EMpJ7F8gOIM .

Suomen ja minan yhtenäisyyksistä voi mainita sen, että kumpaakin kieltä pidetään ainakin pääosin kielinä, joissa jokainen kirjain vastaa vain yhtä ja ainoaa äännettään (fonemaattinen kieli). Toisin sanoen kirjoituksen ja puheen välistä suhdetta voidaan pitää säännöllisenä (https://jkorpela.fi/orto.html).

Ehkä yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista minan kielessä tulee mainita se, että kyseessä on tooninen kieli. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tavuja äännettäessä äänenkorkeudella on merkitystä. Siihen onkin tärkeää ainakin yrittää panostaa, sillä muuten täsmälleen samalla tavalla kirjoitettujen sanojen eri toonisuus muuttaa sanan merkityksen täysin. Minan kielessä näitä toonisuuksia on neutraalin lisäksi neljä erilaista : nouseva, laskeva, laskeva-nouseva ja nouseva-laskeva. Löydät videoiden joukosta yhden, joissa esimerkin avulla kuulet eron eri toonisuuksien välillä.

enyi ɖu gbea : lehmä söi kielen (neutraali toonisuus sanassa gbea)

enyi ɖu gběa : lehmä söi ruohoa (laskeva-nouseva toonisuus sanassa gběa)

(esimerkkilauseet: https://beninfongbe.com/mina/mina-alphabet.html).

Minan kielessä ei ole vokaaliyhdistelmiä eli diftongeja, sillä jokainen kirjain vastaa omaa äännettään. Mitä tulee taas kysymyksien esittämiseen, on minan kielessä toonisuus useimmiten laskeva!

É va à ? – Saapuiko hän ?

É va a. – Hän saapui.

Minan sanastossa on jonkin verran vaikutteita eurooppalaisista kielistä kuten englannista sekä ranskasta. Usein (ainakin grandpopolaista) minaa kuunnellessa huomaa kuitenkin, että puheeseen sekoitetaan myös kokonaisia lauseita ranskaksi. Myös hinnoista (tai ylipäätään luvuista) keskusteltaessa minan kielen puhujat käyttävät kuitenkin yleensä ranskaa! Alla vain muutamia esimerkkejä yksittäisistä sanoista. Huom. Transkrivoinnit ei viralliset – tarkoituksena, että ne voi lukea ilman foneettisen aakkoston tuntemusta.

Cica [tchicha]– opettaja

Cenji [tchenchi] – vaihtoraha

Ti [ti] – tee

Babayi [babai] – näkemiin ja tottakai bonjour eli [bõju]

Matchèssi [matchessi] – tulitikku

Minan kielessä sanoilla ei ole sukua eikä kielessä käytetä artikkeleita. Kuten muutkin gbe-kieliryhmään kuuluvat kielet, on minakin pääosin analyyttinen kieli. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sanojen vartaloihin ei lisätä päätteitä vaan erityisesti prepositioita ja postpositioita eli pääsanojen eteen ja jälkeen asetettavia lyhyehköjä sanoja käytetään ilmaisemaan esimerkiksi sijamuotoja. Tässä mielessä mina muistuttaa enemmän esimerkiksi ranskaa tai englantia kuin suomea, joka on puolestaan synteettinen eli agglutinoiva kieli. Alla esimerkkejä kielten välisistä eroista!

*suomi*	*mina*	*ranska*
koti	ahomé	la maison
kotona	ahomé	à la maison
kodissaan	É bé ahomé	dans sa maison
kotoa	Ahomé tò	de la maison

Mitä tulee syntaksiin, noudattaa sanajärjestys minan kielessä yleisintä järjestystä eli Subjekti – Predikaatti – Objekti. Alla muutamia esimerkkilauseita ja niiden käännökset.

Avúa lé kpɔ́ nússùvi a. (Koira katsoo poikaa.)

Nússùvia lé kpɔ́ avú a. (Poika katsoo koiraa.)

Nússùvia lé kpɔ́ avúà ? (Katsooko poika koiraa?)

Aletaanko puhua minaa? O dɔ́ na gɛngbe à ?

Minan kielessä toisen tervehtiminen ei ole ehkä helpoimmasta päästä, sillä oikeaa vuorosanaa valitessa täytyy vuorokaudenajan huomioimisen lisäksi huomioida myös se, milloin tervehdittävää ihmistä on viimeksi nähty. Usein kysellään myös keskustelukumppanin perheen voinnit (tästä voi lukea enemmän Hermanin teoksesta). Alta löytyy Richard Akakpon ja ystävieni avustuksella luomani taulukko kuulumisten kysymisestä minaksi! Olen lisännyt ääntämistä mahdollisesti helpottavat versiot vuorosanojen alle – ideana edelleen, että nämä helpotetut ”transkrivoinnit” voi vain lukea ääneen suomalaisittain.

AAMU JA PÄIVÄ🌞	MILLOIN TAHANSA⏲	IP JA ILTA🌜
JOS HENKILÖÄ EI OLE VIELÄ NÄHTY KYSEISENÄ AAMUNA -Ofɔn nywɛɖe à ? [ofonwjedea] Hyvää huomenta. Mitä kuuluu? -Ɛɛn, mu fɔn nywɛɖe. [eemufonwjede] Hyvää huomenta. Hyvää. TAI -Leké o fɔn ɖo ò ? [lekeofondo] Mitä kuuluu? -Mu fɔn nywɛɖe. [mufonwjede] Hyvää.	JOS HENKILÖ NÄHTY JO SAMAN PÄIVÄN AIKANA -Sɔbedɔ́ ? [sobedo] Mitä kuuluu? -Dɔsɔ̀. [dosso] Hyvää. JOS HENKILÖ NÄHTY VIIMEKSI EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ -E sɔbedɔ́ ? [esobedo] Mitä kuuluu? -Dɔ̀ esɔ̀. [doesso] Hyvää. JOS HENKILÖ NÄHTY VIIMEKSI KAKSI PÄIVÄÄ SITTEN -Nyi sɔbedɔ́ ? [nisobedo] Mitä kuuluu? -Dɔ̀ nyisɔ̀. [donisso] Hyvää. JOS HENKILÖ NÄHTY VIIMEKSI KOLME TAI YLI KOLME PÄIVÄÄ SITTEN -Gbédégbé bé dɔ́? [bedegbebedo] Mitä kuuluu? -Dorgbé legbe. [dogbelegbe] Hyvää. -Eyi zanɖè ! [eizandee] Näkemiin! -Eyi zanɖè ! Näkemiin!	JOS HENKILÖ NÄHTY JO SAMAN PÄIVÄN AAMUNA -Egbe be edɔ́. [egbebedo] Iltaa. -Dɔ egbe. [doegbe] Iltaa. JOS HENKILÖÄ EI OLE NÄHTY SAMAN PÄIVÄN AAMUNA -Axomɛtɔwoɖe. [ahometowode] Iltaa. -Wolé. [oole] Iltaa. YLEISIÄ -Eyi esɔ. [eiesso] Huomiseen. -Eyi esɔ. [eiesso] Huomiseen. -Ezan nɛ nyɔ na o. [ezannenjonao] Hyvää yötä (yhdelle). -Nɛ nyɔ na o can. [nenjonaotsha] Samoin.

Alta löytyy vielä joitain kokoamiani hyödyllisiä fraaseja minaksi.

oo	ei
ɛɛn (viimeistä kirjainta ei lausuta)	kyllä
Woezõ (lō)!	Tervetuloa! (Bonne arrive!)
Yo lō!	Kiitos (vastaus edelliseen).
Ewɔ nɛnɛ ò?	Paljonko tämä maksaa?/ Kuinka paljon?
O ɖo cɛnji à?	Onko teillä vaihtorahat?
E njɔ	Ok/selvä
Akpé (kaka / lō)	Kiitos (paljon). (Yleinen kiitos)
Leké o tɔ na ?	Mikä nimesi on?
Ntona…	Minun nimeni on…
Myndounou lō !	Hyvää ruokahalua!
Nezon	Kiitos (vastaus edelliseen).
Mu nyá.	Tiedän.
Nyɛ mu nyɔ.	En ymmärrä.