0

Kategoria: Culture

Bear in Mind – Karhunveistoa!

Karhu Mielessä – Bear in Mind
Karhunveiston maailmanmestaruuskilpailu ja Suomen itäisin kulttuurifestivaali
Ilomantsissa 20.-23.8.2014

Keskiviikkona 20.8. käynnistyy kautta aikain ensimmäinen karhunveiston MM-kilpailu Ilomantsissa. Maaseudun Sivistysliiton yhteistyössä Ilomantsin kunnan kanssa toteuttamassa MM-kilpailussa vapautetaan metsän kuninkaita muhkeiden puupöllien sisältä kansainvälisen veistäjäjoukon voimin.

Mukana on kilpailijoita kotimaisen kärjen lisäksi Venäjältä, Liettuasta, Virosta, Unkarista, Italiasta sekä Länsi-Afrikan Beninistä; beniniläinen Florent Nagoba saapuu veistämään kilpaa Ilomantsiin. Kansainvälisissä kohtaamisissa itse kilpailu jää yleensä toiselle sijalle – tärkeintä on uusiin ihmisiin tutustuminen ja toisilta oppiminen.

Afrikkalainen, italialainen tai suomalainen näkemys karhusta – saati sitten jo veistotekniikat – eroavat varmasti toisistaan

Kilpailutyöt veistetään isoista puupölkyistä, tekniikka on vapaa. Pääasiallisena veistotyökaluna suurimmalla osalla kilpailijoista on moottorisaha, mutta mukana on myös kilpailijoita, jotka toteuttavat veistoksensa pelkästään taltoilla. Florent on yksi heistä. Keskiviikosta perjantaihin saakka 25 tunnin kilpailun osallistujat veistävät töitään Ilomantsin keskustan alueella.Lisäksi järjestetään avoimen sarjan pikakilpailu festivaalin päätöspäivänä 23.8, jossa näyttäviä karhuhahmoja syntyy lähes neljänkymmenen kilpailuveistäjän voimin kahden tunnin aikana Katri Vala Kulttuurikeskuksen kilpailuareenalla. Pikakilpailu alkaa kello 12 ja siihen voi ilmoittautua mukaan paikan päällä, aamupäivän aikana.

Suomen itäisin kulttuurifestivaali kokoaa Ilomantsin keskustaan festivaalilauantaiksi nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Karhuteltan festivaaliohjelmassa keskitytään kansalliseläimeemme karhuun, kansanperinteen valtavaan voimanpesään ja hyväntahtoiseen jättiläiseen, josta myös taiteilijat ovat kautta aikain saaneet inspiraatiota. Karhuteltan isännän, näyttelijä-ohjaaja Jari Hietasen, vieraaksi karhuteemasta keskustelemaan saapuvat muun muassa eränkävijä ja luontokuvaaja Urho Pekka Kinnunen, kulttuurintutkija Laura Jetsu sekä Itä-Suomen yliopiston perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila.

Festivaalin ohjelmatarjonnasta löytyy monenlaista tarjontaa kaiken ikäisille. Kansanmusiikista kumpuavalle musiikkimatkalle kuulijoita kuljettavat Sibelius-Akatemian kasvateista koostuva Shamu-yhtye. Shamun Metsän omenan karnevaalit on musiikillinen matka legendojen ja myyttien metsässä, jossa soitto raikaa ja tarinat virtaavat. Elämyksellistä ohjelmaa festivaalivieraille tarjoaa myös Ilomantsin kansalaisopiston teatteriryhmä karhunpeijaisesityksellään Couvon häät. Festivaalialueella voi seurata myös Puunkuokkijat –ryhmän haapionveistonäytöstä, katsella luontoaiheisia elokuvia ja pop up -näyttelyitä, nauttia paikallisia herkkuja maalaismarkkinoilla sekä pistää jalalla koreaksi iltatoritansseissa.

Tervetuloa tutustumaan iloiseen Ilomantsiin! Festivaali on maksuton.

Katso:

www.karhufestivaali.fi

Facebook puustapitkään

Twitter @karhufestivaali

Alla kuvia vuoden 2013 festivaalilta ja video Viron veistofestivaalilta

Ilomantsi 2013

Ilomantsi 2013 (4) Taisto Pehkonen, Ilomantsi 2013

Breikkarit Loméssa

Kuvat ja teksti: Charlotte Bärlund

Linda Söderholm, Essi Ojanperä ja Žiga Gerbec, alias Superflinda, Ezzy sekä Tired Mexican olivat Villa Karossa residenssissä vuoden 2013 lopulta tammikuun 2014 lopulle. Tuottelias kolmikko piti muun muassa break dance -tunteja popolaisille lapsille ja nuorille (kaikki olivat toki tervetulleita), kävi tapaamassa breikkareita Cotonoussa ja Loméssa, järjesti break dance -battlen Villa Karon mosaiikkipihalla sekä taiteili Lissa Gbassan seinälle graffititeoksen muistuttamaan energisestä residenssiajastaan.

Olin heidän mukanaan Togon Loméssa, jossa he tutustuivat paikallisen tanssikoulun Brin de Chocolat’n toimintaan ja tanssijoihin, osallistuivat lomélaisten breikkarien treeneihin ja kuvasivat heidän kanssaan videota ja valokuvaa näyttelyä varten. Toki reissussa ehdittiin myös nauttia Lomén riemukkaista tunnelmista, rannoista ja ruoasta.

Tanssikoulussa Linda ja Žiga opettivat breikkiä, ja me puolestamme saimme kaikki mahdollisuuden oppia afrotanssia huippuinspiroivassa porukassa. Treenattaessa lahjakkaiden ja innokkaiden tanssijoiden kanssa korostui ajatus siitä, että

hiphop-kulttuuri on yhteisöllistä ja yhdistävää toimintaa, jossa ei kansallisuudella ja sosiaalisella asemalla ole väliä.

Tämä ajatus innoitti Hip Hop Mosaic -näyttelyä, joka on esillä Helsingissä vielä tämän viikon eli 1.6. asti Galleria Jangvassa Uudenmaankadulla Helsingissä.

Alla kuvia tiimin työskentelystä ja break dancesta Loméssa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Lomélaisten breikkarien treeneissä / A l’entraînement des break-danseurs de Lomé
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
B-girl Linda esittelee taitojaan / B-girl Linda démontre sa capacité
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Brin de chocolat -tanssikoulussa / L’école de danse Brin de chocolat
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Making of the video! – b-boy Max/No Limit crew dancing.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tiimi töissä! / L’équipe au travail
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Taidonnäyte/ Un danseur talentueux – b-boy Yao/Krash Zone crew.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Žiga breaking

Monenlaiset on Kuninkaatki maailmassa

Kurkistus historiaan! Alla oleva teksti on julkaistu Oulun Wiikko-Sanomia -lehdessä numerossa 50, 17.12.1831. Tuohon aikaan nykyisen Ghanan alueella olevat linnakkeet muodostivat Tanskan kultarannikko -nimisen alueen, joka olemassaolo loppui vuonna 1850, kun linnakkeet luovutettiin Britannian kultarannikolle. Tekstin Villa Karolle ja päivänvaloon kaivoi freelance-toimittaja Manu Paavola.
 

Afrikaksi kuttutussa maailman osassa, 420:en penikulman paikkoin Lounasta kohen meijän tienoiltamme, on suuren Länsi-meren rannalla muuan maan paikka jota ruottiksi kuttutaan guldkusten, ja suomeksi olisi kultaranta nimeltä. Vähä päälle 60 vuotta takaperin tuli sinne myös muuan Danskalaisten laiva. Kapteeni pyysi päästä tämän maakunnan kuninkaan puheille, joka oli Frempung nimeltä. Viimmen myönty Kuningas päästämään häntä pakinoillensa. Hänen ihonsa oli musta samoten kuin hänen villiin alamaistensakki. Hän istui, oottain muukalaista vierastansa, vaaksan korkusella istuimella, ja pari sataa hänen vaimoansa oli hänen ympärillänsä.

Kuin Kapteeni, huoneeseen tultuansa, sai tietä kuka Kuningas oli, sieppasi hän, Eurooppalaisten tavoin, lakin päästään, kumarteli oikeen nöyrästi sujutellen selkäänsä, ja veteli vuorotellen jalkojaan takappäin. Kuningas joka ei sen kaltaista kunnian osotusta millonkaan ollut nähnyt, luuli Kapteenin ilvehtivän niin kuin muittenki ihmisten muotosten Mettän-kapeitten, jotka ruottiksi ovat Aapat nimeltä, ja tuumaavan karata hänen päällensä. Sen tähen nakkausi hän yhtäkkiä pitkää pituuttaan silmälleen laattialle, silmiään varoaksensa, ja huusi puolisoitansa avuksensa. He piirittivät hänen kohta moninkertasesti.

Tulkki koki tulkita kuninkaalle ja taata hänellä ei olevan yhtään vaaraa, eikä valkia-ihosella vieraalla olevan mitään pahaa mielessä; ja sanoi Eurooppalaisella olevan senkaltaisen tavan kunniata kuninkaille osottaissa. Kuninkaalle oli vaikia tätä uskoa. Viimmen käski hän tulkin sanoa vieraalle että senkaltaiset joutavat ilveet eivät olleet häntä mieleen; kuitenki sai hän luottaa hänen armoonsa, jos hän pysyi paikoillaan, häntä likenemätä. Samalla komensi hän ison joukon vaimoistaan seisomaan hänen ja vieraan välillä. Hän katteli tarkoin vieraansa pää-puolia; ja välimiten täyty vaimoin siirtyä pois eestä, että hän sai nähä myös muukalaisen jalka-puolen muodon.

Sitten torui Kuningas tulkkia joka ei ollut hänelle oikeen eeltäpäin selittänyt vieraan muotoa ja näköä, luulten Kapteenin vaatteijen, isommaksi osaksi ainakin, kuuluvan hänen ruumiiseensa, eli olevan sen osia.

Kapteenilla oli Peruuki päässä; ja peruukin taka-puolessa oli pitkä hivusletti eli palmikko, nauhalla kääritty, joka varsin pisti kuningasta silmiin. Sitä luuli hän valkosen vieraansa hännäksi, ja koska eläimitten hännät tavallisesti ovat muutamassa toisessa paikassa, niin arveli hän sen valkiolla otuksilla olevan niskassa. Tulkki koki selvittää Kuninkaalle että ne vieraan kapineet joita hän luuli vieraan ruumiin osiksi, olivat ainoastaan vaatteita, ja että häntä niskassa ei ollut luonnollinen, vaan ihmisten käsi-aloja.

Näin tuumattua tahtoi Kuningas vielä nähä jos hänen valkonen vieraansa osasi syödäkki. Ruokaa kannettiin pöydälle oikeen mieliksi Kapteenille, jolla oli nälkä. Nähtyänsä Kapteenin syövän yhellä lailla kuin hän ittekki, alko Kuningas käydä rohkiammaksi ja tulla häntä yhä likemmäksi ja likemmäksi. Viimmen vaati Kuningas Kapteenia riisumaan vaatteet päältänsä ja näyttämään minkä näkönen hän alaistonna olisi. Tulki rukoili Kapteenia tekemään Kuninkaalle mieliksi; mutta Kapteeni ei tahtonut ollenkaan myöntyä siihen Kuninkaan Vaimoin nähen. Viimmen lupasi hän toki risua päältään jos hän jätettäsiin kahen kesken kuninkaan kanssa. Ei voinut Kuningas ymmärtää minkä tähen hänen valkia vieraansa ei tahtonut Vaimo-väen nähen riisua päältään; mutta tuumattuansa vanhoin virkamiestensä kanssa rohkasi hän viimmen ittensä ja jäi kahen kesken vieraan kanssa. Kapteeni riisui päältään; Kuningas tuli häntä aivan liki, koetteli käellänsä hänen ihoansa, ja jäseneitänsä yleiseen, ja arveli viimmen kummastellen: ”Näyt sinä tosiaan olevan ihminen, mutta valkia olet sinä kuin itte Piru.”

Wiikko Sanomia 1Wiikko Sanomia 2Wiikko Sanomia 3

ENVIRO -Usine de Recyclage

 Photo_poubelles_Yvette

Villa Karon ympäristöprojekti ja sen osaset

Villa Karossa on meneillään paikallisyleisölle suunnattu ympäristöprojekti, jonka tarkoituksena on tarkastella arkielämän ympäristöongelmia ja hyödyntää käyttökelvottomana pidettyä jätemateriaalia taiteen, taidekäsityön ja käyttöesineiden raakamateriaalina.

KIERRÄTYSPISTE. Villa Karoon on asennettu eri jätteille värikkäät kierrätysastiat, jotka ovat niin talon henkilö kunnan ja residenssiasukkaiden kuin myös paikallisten ihmisten käytössä. Niiden tarkoituksena on toimia näkyvänä, positiivisena esimerkkinä ja edelläkävijänä jätteidenlajitteluun inspiroimiseksi Grand-Popossa. Kierrätyspisteisiin kertyvää jätettä hyödynnetään myöhemmin veistosten ja taidekäsitöiden raaka-aineina, ja lisäksi Villa Karoon on rakenteilla komposti, jonka yhteyteen perustetaan malli hyötykasvipuutarhasta.

roskisten maalausta

KIERRÄTYSPOLKU. Villa Karon puutarhaan rakentuu ympäristöongelmille herkistävä taidepolku, joka koostuu eri kierrätysmateriaaleista rakennetuista veistoksista. Kunkin yhteydessä esitellään opastintaululla kyseiseen jätteeseen liittyviä ongelmia ja yksittäisten jätteiden kierrätys- ja uudelleen käyttömahdollisuuksia. Kierrätyspolku on samalla osa Villa Karon pienoismuseon näyttelyä.

Photo_poubelles_sur_la_route

KIERRÄTYSTYÖPAJAT. Kierrätyspolun avaamisen yhteydessä keväällä 2014 järjestetään työpajoja liittyen jätteiden kierrättämiseen ja uudelleenkäyttämiseen. Esimerkiksi muovijätteestä kertovaan kohteeseen tulee työpaja, jossamuovijätettä hyödynnetään taidekäsityön materiaalina: muovipusseista virkataan kestäviä kauppakasseja ja koriste-esineitä, vanhoista varvastossuista valmistetaan säilytysastioita, roskista tehdään marionetteja perinteisen nukketeatterin tarpeisiin. Biojäteveistoksena rakennetaan viherseinä ja sen yhteydessä järjestettävässä työpajassa tutustutaan paikallisen asiantuntijan johdolla kompostointiin ja laatikkoviljelmien rakentamiseen. Kierrättämiseen kannustetaan myös Villa Karon perjantaisissa elokuvailloissa esitettävällä videolla.

KOULUYHTEISTYÖ. Suomalaisvierailijat yhdessä paikallisten ympäristötoimijoiden kanssa tekevät yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa järjestäen ympäristöaiheisia luentoja ja vierailuja kierrätyspolulle.

Poubelles_col

Kuvat ja video: Vilma Pimenoff
Teksti: Maikki Salmivaara