0

Avainsana: Villa Karo

Sunnuntaikävelyllä – eli kuplaan ja takaisin: matkakertomus helmikuun 22. päivän 2015 aamulta

Siinä vaiheessa, kun tajunta palaa unen rajamailta, on vielä kaikissa suhteissa hämärää. Mitä luulin erään opiskelututtavani pelästyneiksi huudoiksi unessani, olikin kukko, tuo ikiaikainen herätyskello tropiikin sähköttömissä öissä. Vaikka voimajohdot on vedetty Grand-Popoon jo 1980-luvulla, ei ole millään tavalla epätavallista herätä hikisenä tuulettimen pysähdyttyä ja napsutella turhaan valokatkaisinta. Mutta vaikka auringonkajo horisontissa voimistuu kellon lähestyessä seitsemää, ei henkinen hämärä hälvene helposti. Olin uutuudenkarheassa asuinhuoneessani, neljänkymmenennenkuudennen Grand-Popon aamuni alkaessa, vielä häilymässä siinä kulttuurisen integraation rajussa vaiheessa, jota kutsutaan nimellä kulttuurishokki.

Ensimmäiset

Lue lisää

Harjoittelijan haavissa, osa 2: Totte Rautiainen ja Anna Rosendahl

Tänä keväänä on Villa Karon stipendiaattikalenterissa huomattavan usein kahden taiteilijan nimet kirjoitettu saman huoneen kohdalle. Lieneekö kaksin aina kaunihimpi vai testaako tropiikki parisuhteen kestävyyttä? Oli miten oli, pysäytin päivärutiiniensa keskelle vuoden ensimmäisen Villa Karon taiteilijapariskunnan, teatteriohjaaja Anna Rosendahlin sekä äänisuunnittelija ja muusikko Totte Rautiaisen. Rakkausruodinnan sijaan ajauduimme (onneksi?) kuitenkin syvien ja oivaltavien ajatusten äärelle kokemisesta, omaksumisesta ja arvottamisesta.

Santeri: Olette olleet nyt Villa Karossa kaksi viikkoa. Miltä tuntuu?
Anna: Tuntuu siltä, että nyt vasta alkaa jotenkin ajatus kulkea ja …

Lue lisää

Kaikki alkaa merestä: harjoittelijan panoraama akklimatisaatiovaiheessa

 

Kevään 2015 harjoittelija Santeri Kaipiainen pohtii ensikokemuksiaan Grand-Poposta, Beninistä ja Afrikasta.

Päivä alkaa merestä. Aurinko nousisi rantaviivan suuntaisesti, jos sen näkisi kaikelta pölyltä. Harmattaniksi sitä kutsutaan. Ensimmäisiä huumoriksi osoitettuja letkautuksiani edeltäjälleni Emmille oli: ”Se varmaan on peräisin suomen sanasta harmaa”. Pöly tulee vuoden alussa Saharan tuulien lennättämänä, pohjoisen ilmavirtauksen mukana kuten Suomen pakkaset, ja saa paikalliset vetämään ylleen trenssitakkeja tai neuleita. Tähtiä ei paljoa näy valosaasteen puutteesta huolimatta; kuutamokin on yllättävän ruskea. Illalla hiostava lakana tuntuu aamulla yllättävän …

Lue lisää

Harjoittelijan haavissa, osa 1: Manuel Dunkel

Kevätkauden ensimmäiset stipendiaatit (sekä allekirjoittanut) ovat alkaneet jo hiljalleen asettua taloksi Villa Karoon ja tottua Grand-Popon elämän päivittäiseen kiertokulkuun – sen verran kuin siihen tottuminen nyt ylipäätään on suomalaiselle mahdollista. Fiiliskierrokselle päätyi ensimmäisenä jo ennen vuodenvaihdetta saapunut jazz-saksofonisti Manuel Dunkel, tuttavallisemmin Manu, jolla on jo alkanut kolmas viikko Villa Karossa.

-Olen jo alkanut tottua ilmastoon, afrikkalaiseen aikakäsitykseen ja käytäntöihin täällä kylällä sekä Villa Karossa, Dunkel listaa. Hänen ensivaikutelmansa Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta liittyivät voimakkaasti aisteihin.

-Ensimmäiset asiat, jotka huomasin, olivat …

Lue lisää