0

Kategoria: Finland

ETÄTYÖ – Valokuvia Afrikasta ja Aasiasta

Tuula Heinilä ja Matti Kivekäs

Näyttelyn Afrikka-kuvat Tuula Heinilä on kuvannut Togossa ja Beninissä työskennellessään useita pitkiä jaksoja stipendiaattina ja kutsutaiteilijana kulttuurikeskus Villa Karossa. Matti Kivekkään Aasia-kuvat ovat yhteisiltä matkoiltamme Intiasta, Vietnamista ja Kambodzhasta. Olemme dokumentoineet näyttelymme kuviin sitä todellisuutta, jonka Afrikan ja Aasian köyhissä maissa kohtasimme. Niin moni asia siellä vihastuttaa meitä mutta myös ihastuttaa, kuten luonto ja elävät alkuperäiskulttuurit, mutta ennen kaikkea ihmiset, joita kohtasimme. Heistä tämä näyttely kertoo.

Entisellä Orjarannikolla on orjien rahtaaminen valtameren taakse loppunut, mutta nykyään lukematon määrä lapsia tekee siellä kokopäivätyötä koulunkäynnin sijaan. Pahimmillaan se on orjatyöhön verrattavaa pakkotyötä. Heillä ei ole mitään oikeuksia tai turvaa, ei yhteyttä kaukana asuviin perheisiinsä eivätkä he käy koulua. Yksi heistä on Togossa pääkaupungin laitamilla huoltoasemalla autoilijoita palveleva poika. Eri asia on perinteinen afrikkalaisten ja aasialaisten lasten kotona tai perheyrityksessä tekemä työ koulunkäynnin ohella. Köyhissä oloissa on tärkeää, että kaikki osallistuvat perheen töihin voimiensa mukaan.

Lapsi työssä, Togossa 2009, Tuula Heinilä
Lapsi työssä, Togossa 2009, Tuula Heinilä

Beninissä Grand-Popon kalastajat tuntevat globalisaation uhat, kuten koko Länsi-Afrikan rannikon kalastajat. Heidän toimeentulonsa uhkaa loppua, kun suuret kansainväliset alukset tehokalastavat rannikon tuntumassa. Villa Karon rannalta voi öisin nähdä merellä hitaasti liikkuvan valojonon. Isot troolarit siellä kalastavat lähivesissä, ja paikallisten kalastajien saaliit pienenevät vuosi vuodelta. Monille Länsi-Afrikan rannikon kalastajille ainoaksi vaihtoehdoksi jää lähtö työn hakuun ja laittomaksi siirtolaiseksi Eurooppaan. Vielä pahempi uhka on, että siellä tapahtuu sama kuin Somalissa, jos epätoivoisia kalastajia liittyy kauppalaivoja rosvoaviin joukkoihin.

Matti Kivekkään Aasian kuvissa oma lukunsa on Kambodzha. Arviolta miljoona maamiinaa on vielä löytämättä ja joka vuosi siellä vammautuu tai kuolee satoja ihmisiä niiden takia. Sosiaaliturvan puuttuessa maamiinaan astunut mies elättää perheensä soittamalla huilua Angkorin suurella temppelialueella. Kambodzhan tuhat vuotta vanhat Khmer-kulttuurin temppelit ovat vielä osin uskonnollisessa käytössä. 70-luvulla Pol Potin valtakaudella suurin osa tuhatvuotisen ja äärimmäisen vaikean Khmer-tanssin taitajista surmattiin, kuten muutkin taiteilijat. Nyt tätä perinteistä Khmer-tanssia voi Kambodzhassa taas nähdä.

Työmme lehtikuvaajina ja taiteellinen työskentelymme ovat kulkeneet rinnakkain. Olemme aviopari ja kumpikin meistä on tahoillaan pitänyt useita valokuvanäyttelyitä, mutta tämä on ensimmäinen yhteinen näyttelymme. Brinkkalan Gallerian kolmesta näyttelyhuoneesta kaksi on omistettu Afrikalle ja yksi Aasialle.

ETÄTYÖ – näyttely 31.5. – 4.8.2013

Brinkkalan Galleria, Vanha Suurtori 3, Turku

Avoinna: ti-pe klo 12–19, la–su klo 11-17

Arvoituksia ja Kuninkaan lahjat Helsingin heinäkuussa

Leea Pienimäki-Amoussou & Victor Amoussou

Victor Amoussou: Qui est l'homme (2013), sekatekniikka kankaalle
Victor Amoussou: Qui est l’homme (2013), sekatekniikka kankaalle

ARVOITUKSIA – Lasipalatsin Näyttelytila, Helsinki 4.-28.7.2013
KUNINKAAN LAHJAT – Rööperin Taidesalonki, Helsinki 10.-28.7.2013

Avaa ovi Afrikkaan: tee taidematka itseesi ja ihmisyyden alkujuurille. Suomalais-beniniläisen taiteilijapariskunnan näyttelyt tulvivat tekemisen riemua, hehkuvia värejä, kiehtovaa kuvastoa ja arvoituksellisia tarinoita. Tämä taide koukuttaa silmän ja mielen.

Kaksi taiteilijaa, kaksi kulttuuria – vuorovaikutus molempiin suuntiin

Helsinkiläinen tekstiilitaiteilija, TaM Leea Pienimäki-Amoussou ja beniniläinen Beninissä asuva itseoppinut kuvataiteilija Victor Amoussou ovat tehneet taiteellista yhteistyötä Suomessa ja Beninissä vuodesta 2006. Afrikassa taiteeseen, taiteen tekemiseen ja taiteesta puhumiseen avautuu uusia näkökulmia. Taiteilijapariskunnan työskentelyä siivittääkin intensiivinen kulttuurinen vuoropuhelu, jossa vaikutteet siirtyvät molempiin suuntiin. Taiteilijoiden taidot ja tietämys täydentävät toisiaan. Victorin sanoin: ”Together we are more than fire!”

Länsi-Afrikassa sijaitseva Benin on animistisen vodoun-uskonnon syntypaikka, jossa lukemattomat jumaluudet ja henkiolennot sekä monenlaiset kultit ja seremoniat ovat näkyvä osa arkea yhä edelleen. Niistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä suomalaiseen mytologiaan, joka on Suomessa uinuvaa kansanperinettä. Erityisesti Victorin symboliikalla ladatuissa teoksissa kulttuuriset juuret näkyvät vahvasti. Victorin omintakeinen taide- ja elämänfilosofia palkitsee jokaisen joka syventyy kuuntelemaan karismaattista kertojaa.

Kulttuuritulkkaus

Afrikan taide ja kulttuurihistoria ovat inspiroineet lukemattomia länsimaisia taiteilijoita. Siitä huolimatta Suomessa nähdään harvoin afrikkalaista ei-etabloitunutta nykytaidetta. Uutiskuvat nyky-Afrikasta ovat usein karua katseltavaa. Beninissä asuessa asiat näkee ja ymmärtää toisin. Paikallisen elämäntavan ja tarinoiden sekä erityisesti vodoun-uskonnon ymmärtäminen edellyttää jonkinlaista kielellisen ja kulttuurisen kontekstin avaamista. Taiteellisella yhteistyöllään Leea ja Victor rakentavat ymmärryksen siltaa kahden kulttuurin välille toimimalla kulttuuritulkkeina toisilleen ja yleisölleen.

Näyttelyt kesällä 2013

Taiteilijoiden runsas ja monialainen taiteellinen tuotanto jakautuu tänä kesänä kahteen galleriaan Helsingissä. Lasipalatsin ARVOITUKSIA-näyttelyyn (4.-28.7.2013) tulee kuvataidepainotteinen ripustus, mm. sekatekniikkamaalauksia ja suuria vahabatiikkitekniikalla toteutettuja maalauksia.

Rööperin Taidesalonkiin tulee afrikkalaishenkinen basaari: KUNINKAAN LAHJAT -näyttely (10.-28.7.2013). Siellä nähdään käsintehtyjä uniikkikankaita ja Leean niistä ompelemia tuotteita, pieniä batiikkimaalauksia, Victorin T-paitoja ja molempien tekemiä koruja.

Amoussou-Art: More Than Fire from Leea Pienimäki-Amoussou on Vimeo.

Lisätiedot ja teoskuvat: Leea Pienimäki-Amoussou, pienimaki.amoussou@gmail.com, p. 050 374 0922, www.amoussou-art.com

Villa Karon Pronssipantteri-palkinto Isolle Numerolle

iso_numero_talvi_netti

Katukulttuurilehti Iso Numero saa vuoden 2013 Pronssipantterin. Ennakkoluuloton kulttuurilehti on konseptillaan käynnistänyt uuden keskustelun monikulttuurisuudesta ja eriarvoisuudesta puuttuessaan Suomen romanikerjäläisten asemaan. ”Äärimmäinen köyhyys on sietämätöntä, ja sille pitää tehdä jotain, monilla eri tasoilla. Journalistille luontevin tapa on kirjoittaa epäkohdista ja antaa, kuten nyt, työnsä tulokset eteenpäin, muille myytäviksi. Kerjäämisen edessä koettu kollektiivinen kiusaantuneisuus ja lamaannus voidaan kenties voittaa tätä lehteä ostamalla”, tiivisti päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski vuonna 2011 Ison Numeron mission lehden ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa. Lehden kustantaja on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry. Ison Numeron sisältö kootaan pääosin Kultin 200 jäsenlehden piiristä.

Vuonna 2001 perustettu ”Pronssipantteri” on Villa Karon kulttuuripalkinto, joka myönnetään vuosittain henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yhteisymmärrystä eri kulttuurien välillä sekä vähentänyt rotujen välisiä ennakkoluuloja. Pronssipantterin historia juontaa kauas 1500-luvun Beninin kuningaskuntaan nykyisen Nigerian alueelle. Pantteri tai leopardi oli hallitsijan symboli, kuningasta itseään kutsuttiin ”Leopardin pojaksi” ja ylistettiin ”Leopardiksi – Maailman kuninkaaksi”. Villa Karon Pronssipantteri on näyte Beninin kuningaskunnan kuuluisasta pronssi- ja norsunluukäsityötaidosta.

WP_000166

Pronssipantterin saajat 2001–2013

2001 Heikki Salojärvi, kirjankustantaja ja suomentaja
2002 Kaisu Isto, Ylen filmiostaja
2003 Aune Laaksonen, Keravan taidemuseon johtaja
2004 Antonia Ringbom, animaatio-filmiohjaaja
2005 Hasse Walli, säveltäjä, muusikko
2006 Ritva Siikala, teatteriohjaaja, kulttuurikeskus Kassandran perustaja
2007 Marjo Kaartinen, kulttuurihistorian dosentti
2008 Olli Löytty, tietokirjailija
2009 Wilson Kirwa, juoksija, satukirjailija
2010 Miia Jonkka, dokumenttiohjaaja
2011 Tiina Lindfors, tanssija, koreografi
2012 Li-Lo Söderholm, Norsenin yläasteen rehtori
2013 Katukulttuurilehti Iso Numero

HAFF 2013 – keskiössä nuoret ja valta

Nairobi Half Life

Nairobi Half Life (2012)

Vuonna 2010 perustettu afrikkalaista nykyelokuvaa esittelevä Helsinki African Film Festival (HAFF) järjestetään tänä vuonna 8.–12. toukokuuta. Näytösteattereina toimivat Andorra ja Kino Engel, mutta oheistapahtumineen festivaali levittäytyy ympäri Helsinkiä. Avajaispäivänä keskiviikkona katutapahtuma HAFF Street valtaa Musiikkitalon ja Sanomatalon väliin jäävän Kansalaistorin ja samana päivänä voi osallistua myös Kulttuurikeskus Caisassa järjestettävään keskustelutilaisuuteen. Lauantaisella festivaaliklubilla Dubrovnikissa laitetaan jalalla koreasti elävän musiikin tahtiin.

Festivaalin teemana on tällä kertaa nuoret ja valta.  Esitettävät elokuvat valottavat eri puolilta Afrikkaa kotoisin olevien nuorten elämään kuuluvia haasteita ja unelmia sekä fiktion että dokumenttielokuvan muodossa. Parisenkymmentä elokuvaa muun muassa Etelä-Afrikasta, Senegalista, Malista, Nigeriasta, Keniasta ja Mosambikista tarjoavat monipuolisen katsauksen rikkaaseen ja elinvoimaiseen afrikkalaiseen elokuvakulttuuriin. Festivaalivieraina nähdään muiden muassa uuden sukupolven ohjaajia kuten senegalilainen Alain Gomis ja kenialainen Tosh Gitonga. Mauritiuslaista elokuvaa edustamaan paikalle saapuu toisen pitkän elokuvansa ohjannut Harrikrisna Anenden.

Gomisilta nähdään festivaaleilla jopa kolme elokuvaa, uusimpana Tey (2012), tarina kotimaahansa palaavasta Sachesta, joka saa tietää kuolevansa vain yhden päivän kuluttua. Gitongan ensimmäinen pitkä elokuva Nairobi Half Life (2012) taas kuvaa kotikylästään Nairobiin muuttavan nuoren näyttelijänalun kivistä taivalta. Anendenin elokuva The Children of Troumaron (2011) kertoo festivaalin teemaan hyvien istuen neljästä Mauritiuksen pääkaupungin Port-Louisin köyhissä kortteleissa elävästä nuoresta, jotka unelmoivat paremmasta huomisesta ja tavoittelevat sitä kukin omalla tavallaan. Elokuva on runollinen sovitus ohjaajan vaimon Ananda Devin romaanista.

Dokumenttipuolelta esille voisi nostaa senegalilaisen rap-artisti Sister Fa’n puheenvuoron naisten sukupuolielinten silpomista vastaan. Sarabah (2011), muotokuva taiteilijasta ja aktivistista, joka haastaa sukupuoli- ja kulttuurinormeja musiikkinsa kautta, on palkittu useilla elokuvafestivaaleilla. Etiopialaisista nuorista juoksijoista kertova Town of Runners (2012) taas seuraa kahden juoksijalupauksen kasvutarinaa koulusta kansallisiin kilpailuihin, maalta kaupunkiin, lapsuuden leikeistä aikuisuuden kynnykselle.

Meille villakarolaisille erityistä ilonaihetta tarjoaa festivaalin lähtölaukauksena toimiva Helsinki-Cotonou Ensemblen levynjulkaisukonsertti tiistaina 7.5. Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Janne Halosen ja Noël Saïzonoun luotsaaman vodun-rytmejä, afrobeatia, jazzia, funkia ja hiphopia iloisesti sekoittelevan kahdeksanhenkisen yhtyeen esiintyminen juhlistaa Beninissä äänitetyn levyn Beaucoup de Piment! valmistumista.

http://www.youtube.com/watch?v=o0lAjUtbtsU

Lisätietoa ja aikatauluja HAFFin sivuilla www.haff.fi.