0

Avainsana: Herman Rechberger

Home / blogi / herman-rechberger
elo222013

Olen täällä

Säveltäjä Herman Rechberger oli Villa Karossa stipendiaattina vuosina 2003 ja 2004.

Olen täällä (mu le fiyé)

Ollessani ensimmäistä kertaa Grand-Popossa huomasin nopeasti, että valtaosa väestöstä puhuu ranskaa ikään kuin häpeäisi omaa äidinkieltään. Monsieur Richard, paikallinen minan kielen kääntäjä ja voodoo-festivaalin organisaattori, sai minut heti innostumaan paikallisen kielen opettelemisesta. Olen itse vähemmistökielen edustaja. Synnyin Itävallassa, mutta äidinkieleni ei ole saksa vaan Ylä-Itävallan murre, joka eroaa saksasta samaan tapaan kuin tanska ruotsista. Intohimoisena vähemmistökielien kannattajana ja kuulun maailmanlaajuiseen Save Minority Languages -järjestöön. Mina on Ghanassa ja Togossa laajasti puhutun ewen sukulaiskieli, ero on kutakuinkin sama kuin kirjasuomen ja karjalan murteen.

Oletko siellä? (o le funu á).

Maanosassa, jossa puhutaan yli tuhatta kieltä, tarvitaan kommunikaatiovälineeksi joku yhteinen kieli. Tästä runsaudesta johtuen monen Afrikan maan virallinen kieli on siirtomaa-ajan kieli. Pakkoranskan myötä yleinen lukutaito on noussut muutamalla kymmenellä prosentilla – tämä lienee ainoita asioita, joista kolonialismia voi kiittää. Eräs beniniläinen opettaja kertoi, että vielä 1970- ja 1980-luvuilla lapsia rangaistiin, jos he jäivät kiinni omalla äidinkielellään puhumisesta.

Toivon niin! (mu le bú).

Ollessani illallisella edesmenneen Grand-Popon pormestarin Eugéne Kpadén luona hän näytti minulle ranskaksi kirjoittamaansa runokirjaa. Kysyin, miksei hän kirjoita omalla äidinkielellään. Vastaus oli lyhyt ja tyrmistynyt: ”Jos kirjoitan minan kielellä, ei kukaan lue. Mutta mikset sinä, kielimies kun olet, ryhdy tekemään minan kielen sanakirjaa?” Seuraavana päivänä koko kylä sitten tiesikin, että ”Papa podó”, Isä Vatsa, alkaa tehdä gengbén eli minan kielen sanakirjaa. Koska olin jo opiskellut Richard Akakpon kanssa minan kielen alkeet, hänen avustuksellaan syntyi pian stipendiaateille tarkoitettu pieni mina–suomi-sanakirja. Laajennettu versio tehtiin ranskaksi, ja vuonna 2007 sitä jaettiin beniniläisiin ja togolaisiin kouluihin oppikirjaksi. Kirja sisältää johdannon, kieliopin, paljon hyödyllisiä lauseita ja noin 1500 sanan sanakirja-osion.

Kunniakkaan lisänimen ”Beninin Agricola” velvoittamana olen päättänyt, että sanakirjaa pitää laajentaa. Unelmani on saada aikaiseksi tarinakirja, joka sisältää sekä suomalaisia että beniniläisiä mereen liittyviä kertomuksia ja satuja. Sen työn olen jo aloittanut.

Lisäksi muistan aina kannustaa tuntemiani afrikkalaisia puhumaan lapsilleen omaa äidinkieltään valtakielen rinnalla.

mina Rechberger IMG

marras12011

A Crash Course in Beninese French: Part I

La Francophonie, the community of French speaking people, is worldwide. French takes different forms all over the globe as over 250 million people speak it as either first or second language. For those of us who have learned to speak French in Europe, the Beninese version of the language has some interesting elements. Let’s take a look at the French spoken in Grand-Popo’s streets.

Although I suppose that “bonjour” is probably the most well-known French word in the world, you won’t hear it often in Grand-Popo. For a curious reason the locals prefer to employ the expression “bonsoir” at all times. And it’s almost always “good night” in Grand-Popo, even at 8 o’clock in the morning!

“Comment?” is the question you often hear in Benin when you meet somebody you know. Of course, this is a shortened version of the common phrase “Comment ça va?” (Eng. how is it going?). As you answer to the person by saying “ça va bien” or even “très bien” he or she may pursue with other questions that tend to be as short as the first one: “et la santé?”, “et la famille?”, “et madame/monsieur? “et le travail?” (Eng. “and health?”, “and family?”, “and the husband/wife?”, “and work?”).

But before asking you any questions, the person will greet you. If he or she is not using the typical “bonsoir” and especially when you arrive somewhere, you will probably hear the words “bonne arrivée” instead of the typical “bienvenu” (eng. “welcome“). Directly translated in English this means “good arrival”. Sometimes, in the morning, you may also hear people ask you if you’ve slept well or if you have woken up alright (Fr. “Bien dormi?”, “Bien réveillé?”). What a bunch of nice questions! According to Herman Rechberger’s French-Mina dictionary these are cases of the main local language, Mina, influencing the official one.

“Tu as fais un peu?” is a something you’ll hear when the day’s work is done. A literal translation in English goes “have you done a little bit?”. It’s always heart-warming to hear that the premise is that one has only time to do a little work during one day.

Last but surely not least comes “yovo”. Every person in Grand-Popo with light skin will very, very soon become very, very familiar with this word. Yovo is from Mina And Ewe language and it’s used to describe white people. Some say it also means “guest”. The word is part of a lilt probably known by heart by EVERY BENINESE CHILD (and some adults as well): “yovo, yovo, bonsoir, comment ça va, merci!” If you ever go to Grand-Popo or Benin, you’ll hear it.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=K4yZ1BJtzTg]