Fest Afrika on afrikkalaisen musiikin ja tanssin festivaali. Sen juuret ovat Tansaniassa. Menard Mponda syntyi Mbeyan alueella perheeseen, jossa musiikki, laulu ja tanssi olivat osa arkipäivää. Opiskellessaan Bagamoyon taideopistossa, hän tutustui suomalaisiin kulttuurintutkijoihin Oriveden opistolta. Heidän kutsumanaan Menard saapui Suomeen. Pian Tampereella havahduttiin siihen, että lähistöllä asuu potentiaalinen tanssinopettaja. Innokkaat tanssinharrastajat päättivät perustaa yhdistyksen, joka voisi hakea apurahoja toimintaansa. Cheza Ngoma yhdistys perustettiin 1998.

Yhdistyksen täyttäessä viisi vuotta Menard halusi juhlistaa tapahtumaa ja alkoi ideoida festivaalia. Samaan aikaan Bagamoyossa oltiin järjestämässä katulapsikeskuksen nuorten muusikoiden matkaa Tampereelle. Ideointiin liittyivät mukaan Cheza Ngoman väki, Cliff Ogutu ja Aliko Mwakanguki. Aikataulut osuivat yhteen ja ensimmäinen Fest Afrika järjestettiin Tampereella kesällä 2002.

Kulttuuriravintola Telakan kanssa saatiin helposti hoidettua tilavaraus. Yhden päivän festivaali täytti talon. Onnistuminen heti alussa oli selvä merkki siitä, että tämän kaltaista ohjelmaa tarvittiin Tampereella. Festivaalille perustettiin oma yhdistys, joka huolehtii festivaalin järjestelyistä.

Festivaalin tavoitteena on tukea afrikkalaista taidetta ja tutustuttaa yleisöä afrikkalaisiin kulttuureihin. Fest Afrikassa tyystin erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat tutustua, tanssia ja oppia uusia asioita. Näin festivaali tukee monikulttuurisuutta ja kulttuurien kohtaamista Suomessa. Festivaalia markkinoidaan monissa tapahtumissa ympäri Suomea. Esitysten lippuhinnat pyritään pitämään kohtuullisina, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan. Osa tapahtumista, kuten avajaiset, seminaari, taidenäyttely, lastenohjelma, ulkoilmakonsertit ja festivaalitori ovat kokonaan ilmaisia.

Festivaalin ohjelma on laajentunut vuosittain – toki covid-pandemia aiheutti notkahduksen - mutta olemme nyt päässeet taas vanhaan rytmiin. Tyypillisesti ohjelma sisältää musiikkia, tanssia, muuta esittävää taidetta, työpajoja, seminaareja ja näyttelyitä. Toritapahtumassa on mukana lukuisia yhteistyöjärjestöjä. Talvisin järjestämme suositun yhden illan tapahtuman, Fest Afrika Winter Jam, jonka tarkoituksena on markkinoida ja ylläpitää yleisön mielenkiintoa kesän festivaalia kohtaan.

Festivaalilla on esiintynyt nimekkäitä artisteja; Dobet Gnahoré, Salif Keita, Damily, Oliver Mtukudzi, Sakari Kukko, Hasse Walli, Ismaila Sane, Helsinki-Cotonou Ensemble …. Ensi kesän vetonaula on Sona Jobarteh!

Menard on edelleen festivaalin taiteellinen johtaja, joka kantaa päävastuun esiintyjien hankkimisesta. Hänellä on näpeissään valtavan laaja verkosto, jonka kautta hän etsii uusia, mielenkiintoisia esiintyjiä. Festivaalikoordinaattorina ahkeroi Marita Ratia, jolla on rantapallon kokoinen sydän. Muusikoiden viisumit, matkaliput, majoitukset ja kyyditykset tietävät hänelle 24/7 työpäiviä. Jani Tuovinen tekee mainokset ja päivittää nettisivustoamme. Piia Lyimo tykittää somea. Sikujua Mponda, tanssinopettaja ja Menardin tytär, osallistuu myös järjestelyihin enenevässä määrin. Festivaalia organisoivan yhdistyksen puheenjohtaja on Timo Järvenpää ja sihteerinä Eeva Viljanen.

Yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa on osoittautunut todella tärkeäksi festivaalin kehittämisessä. Teemmekin yhteistyötä mm. lukuisten kauppakeskusten, ravintoloiden, tapahtumapaikkojen ja koulujen kanssa. Fest Afrika on osa Pirkanmaan festivaaleja (Pirfest ry) ja kuulumme Visit Tampere kumppaneihin. Yhteistyötä teemme toki myös muiden monikulttuuristen yhdistysten ja järjestöjen sekä festivaalitoimijoiden kanssa.

Opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa Menard tutustui moniin pohjoismaissa toimiviin afrikkalaisen musiikin ammattilaisiin. Fest Afrikan yhteydessä onkin useana vuonna kokoontunut Afro-Nordic Network, jonka tarkoituksena on luoda yhteistyötä muusikoiden, tapahtumajärjestäjien ja musiikkiopistojen välillä. Fest Afrikan idea on laajentunut Islantiin. Reykjavikissa järjestettiin ensimmäinen festivaali 2016.

Osallistuja aistii festivaalin merkityksen helposti. Täyteen ahdetun Klubin lavalla esiintyvä yhtye ja todella kansainvälinen yleisö keinuvat kaikki samassa tahdissa. Aamuyöllä, usean tunnin tanssimisen jälkeen, on tunnelma raukean hyväntahtoinen.

Fest Afrikan väki riemastui ylenpalttisesti Villa Karon Pronssipantteri-kulttuuripalkinnosta. Koemme aidosti edistäneemme yhteisymmärrystä ja vähentäneemme ennakkoluuloja eri kulttuurien välillä. Se, että työtämme arvostetaan, lämmittää kovasti.

Kuulen rytmin, rumpujen kutsun.

Vaikutus on välitön:

Niska, lantio, sormet

Du-gugu-dun gu-dugun dugun

 

Rytmin magia,

         mystinen avaruus,

  lumosi minut jo lapsena.

Humppa siihen ei pystynyt,

     poikuuteni vei musta soul.

 

Kun tunteet, tai näköaisti

  viihtyvät pienissä lokeroissaan,

   kaappaa musiikki koko aivokuoren.

Soinnut kietovat seittiinsä

       harmaan massan.

 Uhri humaltuu,

pudottaa suojauksen,

    bassokuvio avaa paidannapit,

       syvä sininen ottaa omansa.

 

Polkuja on paljon,

  maisemat niin avarat.

 

Moni juuttuu valtatielle,

  jää paitsi

    tulvametsän kuutamoa,

                 ja kaskaiden kuoroa.

    Odottamattomien äänten iloa,

                 ukkosta vuoren laella.

 

Elämänkehä on musiikkia,

  sen kuulee,

    kunhan pysähtyy

      ja antaa rauhan asettua taloksi.

 

Tule, tartu käteeni,

olen oppaasi.

 

Toivottavasti eksymme,

  kadotamme kompassin

       ja karttalaukun,

  vain niin voi löytää uuden lähteen.

 

- Timo ”Mabula” Järvenpää

Villa Karon toiminnanjohtaja Julia Ojanen (vas.), Menard Mponda ja Villa Karon hallituksen jäsen Jaana-Mirjam Mustavuori. Pronssipantterin palkintotilaisuus Tampereen Telakalla 9.11.2023. Kuva: Julia Autio